Orpon hallitus on lisännyt työntekijöiden epävarmuutta ja se vaikuttaa nyt koko Suomen talouteen
"Joskus aiemmin käytimme Tanskaa esimerkkinä siitä, miten työttömyys ei ole siellä katastrofi eikä nöyryytys. Korkea työttömyysturva ja tehokkaat työvoimapalvelut ovat tuoneet Tanskassa turvaa työttömyyden varalle. Suomi on edennyt täysin toiseen suuntaan. Turvan tilalle on Suomessa tullut epävarmuus. Ja siitä me maksamme nyt kovaa hintaa. "
Saana Siekkinen, Johtaja
Petteri Orpon hallitus keskittyi ensimmäiset kaksi vuotta puhumaan julkisen talouden velkaantumisen pysäyttämisestä. Osana tätä hallitus on tehnyt jättimäiset leikkaukset sosiaaliturvaan ja lukuisia muutoksia työmarkkinoita koskevaan sääntelyyn. Ensin mainittuja leikkauksia on perusteltu sillä, että näin työnteosta ja erityisesti kokoaikaisesta työstä tehdään kannattavaa, eikä kotona makoilua tueta.
Hallituskauden alussa Orpo joukkoineen julisti näillä toimilla tulevan Suomeen 100 000 työpaikkaa lisää.
Työlainsäädäntöön tehtyjä muutoksia hallitus on perustellut yritysten tukemisella, työmarkkinoiden joustavuuden lisäämisellä ja työllistämiskynnyksen alentamisella. Näihin lakiesityksiin ei valtiovarainministeriö ole kyennyt juurikaan laskemaan työllisyysvaikutuksia, mutta se ei ole estänyt hallitusta perustelemasta toimiaan työllisyysnäkökulmalla.
Hallituskausi on edennyt yli puolen välin ja mitä meillä on nyt käsissä?
Työttömyys on kasvanut koko ajan ja elokuussa työttömien määrä rikkoi 10 prosentin rajan. Työllisiä on yli 80 000 vähemmän kuin hallituskauden alussa. Työttömien palveluissa olevien määrä ja avointen työpaikkojen määrä on samaan aikaan romahtanut.
Hallitus on tehnyt tai on tekemässä työlainsäädäntöön useita muutoksia, jotka lisäävät työntekijöiden epävarmuutta. Esimerkiksi heinäkuun alusta voimaan tullut yhteistoimintalain muutos lieventää työnantajan neuvotteluvelvoitetta irtisanomis- ja lomautustilanteessa ja lyhentää neuvotteluaikoja. Lakimuutos tarkoittaa, että työntekijät voi irtisanoa tai lomauttaa tuotannollisin tai taloudellisin perustein aiempaa lyhyemmällä varoajalla.
Työtekijälle neuvotteluajan lyheneminen merkitsee jopa tuhansien eurojen menetystä. Sen vastapainona työttömyysturvaa ei parannettu, vaan sitä on rajusti heikennetty. Työttömyyden alkuun on lisätty omavastuupäiviä ja lomarahojen jaksotus eli käytännössä työttömyysturvaa aletaan maksaa paljon aiempaa myöhemmin. Ja näiden lisäksi jo kahden kuukauden työttömyyden jälkeen ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikataan 20 prosentilla.
Viime keväänä Orpon hallitus muutti tarinaansa.
SAK:laisille työttömille suunnatussa työttömyysbarometrissä käy karulla tavalla selville, että ennestäänkin tiukalla ollut toimeentulo on työttömillä työnhakijoilla kiristynyt entisestään. SAK:laisen työttömän bruttotulot ovat laskeneet noin 1300 euroon kuukaudessa ja naisilla tätäkin alemmas 1200 euroon.
Viime keväänä Orpon hallitus muutti tarinaansa. Velkapuheen sijasta Orpo on nyt keskittynyt puhumaan talouden orastavasta kasvusta, ja työllisyyden paremmista näkymistä sekä ihmetellyt, miksi kansalaiset ovat ryhtyneet säästämään ja sitä kautta näivettämään kotimaista kysyntää.
Minäpä kerron. Nämä edellä mainitut työelämän ja sosiaaliturvan heikennykset yhdistettynä turvallisuushuoliin ovat saaneet tavalliset suomalaiset työntekijät varuilleen. Vaikka olisit itse vielä töissä, niin riittävän moni on jo läheltä nähnyt, mitä työttömyys hallituksen tekemien muutosten jälkeen tarkoittaa. Jokainen yrittää pienistäkin tuloistaan säästää, jotta ei jäisi aivan tyhjän päälle, jos työpaikka menee alta.
Joskus aiemmin käytimme Tanskaa esimerkkinä siitä, miten työttömyys ei ole siellä katastrofi eikä nöyryytys. Korkea työttömyysturva ja tehokkaat työvoimapalvelut ovat tuoneet Tanskassa turvaa työttömyyden varalle. Suomi on edennyt täysin toiseen suuntaan. Turvan tilalle on Suomessa tullut epävarmuus. Ja siitä me maksamme nyt kovaa hintaa.