Yhteistoimintasihteeri Pentti Vainio 2.3.1946-10.8.2005
Itseoppinut kansansivistäjä on poissa
SAK:n yhteistoimintasihteeri Pentti Vainio menehtyi 59-vuotiaana työmatkallaan 10.8.2005 Tallinnan edustalla tapahtuneessa helikopterionnettomuudessa. Pentti Vainio oli merkittävä pitkän linjan ammattiyhdistysmies, jonka asiantuntemuksen pohjana olivat omakohtaiset kokemukset erilaisissa duunariammateissa.
Nuorena miehenä 1960-luvulla hän aloitti harjoittelijana lihamyymälässä, mutta siirtyi pian kaivosalalle. Pentti oli ensin Ojamon kaivoksessa veturinkuljettajan apulainen ja myöhemmin useita vuosia Tytyrin kaivoksessa laitosmies-huoltomiehenä. 1970-luvun alussa hän työskenteli kaapeliteollisuudessa, ensin Nokia Oy:n Pikkalan tehtailla monissa eri ammateissa, kuten esim. &#;8221kellokallena” ja sittemmin lyhyen aikaa epäkeskopuristinasettajana Oy L.M. Ericssonilla. Työn kautta Pentti kiinnostui ammattiyhdistystoiminnasta ja pian hänestä kehittyikin merkittävä ammattiyhdistysvaikuttaja Kirkkonummella. Pentti suoritti myös Kiljavan ay-opiston vuosikurssin.
Tieto innostuneesta ja älykkäästä kirkkonummelaisesta ay-miehestä kiiri Helsinkiin, sillä vuonna 1973 hänet kutsuttiin Työväen Sivistysliiton TSL:n opintosihteeriksi. TSL:ssa kertynyt kokemus ruohonjuuritason aikuiskoulutuksen suunnittelusta ja toteuttamisesta johti siihen, että vuonna 1981 Pentti kutsuttiin SAK:n koulutustoimitsijaksi. Päätoimisesti koulutusasioiden parissa vierähti toistakymmentä vuotta. Vuoden 1993 lopusta lähtien hän työskenteli yhteistoimintasihteerin nimikkeellä. Hänen vastuualueinaan olivat mm. yhteistoiminta- ja osallistumisjärjestelmien kehittäminen, palkkausjärjestelmät, rationalisointi- ja tuottavuusasiat sekä eräät koulutustoimintaan liittyvät asiat kuten neuvotteleminen työnantajien ja palkansaajien välisistä koulutussopimuksista ja luottamustoimet Työturvallisuuskeskuksen, TSL:n ja Kiljavan opiston hallinnoissa.
Pentti Vainiolla oli merkittävä panos ay-koulutusjärjestelmien luomisessa, yhteistoiminta- ja tuottavuusasioiden sekä palkkausjärjestelmien kehittämisessä. Hänellä oli laajat verkostot ja yhteistoimintasuhteet. Työyhteisössä Penttiä arvostettiin asioihin perehtyvänä, luotettavana ja toisista välittävänä työtoverina.
Pentillä oli myös keskeinen rooli ay-liikkeen henkilöstön edunvalvonnassa, jossa kyettiin yhdistämään molemmat henkilöstöryhmät samaan yhdistykseen ja samaan työehtosopimukseen vuonna 2001. Hänet valittiin Ay-toimihenkilöt 344:n hallituksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi.
Myös työnantajapuolella arvostettiin Pentin kokemusta ja neuvottelutaitoja. Hän oli verbaalisesti hyvin lahjakas ja osasi keventää neuvottelutilanteita ja luoda hyvää ilmapiiriä. Toisaalta Pentti oli tunnettu provosoivasta lähestymistavastaan, joka alkuun saattoi ärsyttää monia, mutta josta usein syntyi hedelmällistä väittelyä ja pohdintaa. Monet meistä tunsivat kuitenkin raavaan ay-miehen kuoren alla piilevän lämpimän ja herkän Penan. Pentti oli loppuun asti innostunut asiastaan ja loi iloista tunnelmaa työntekoon.
Marja Erkkilä
Hannu Rosengrén
Kirjoittajat ovat pitkäaikaisia työtovereita SAK:sta