Yhdenvertaisuuslaki jäi uudistamatta
Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistuksen toteuttaminen jää seuraavalle hallituskaudelle.
Työryhmän jäsenenä ollut SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto pahoittelee uudistuksen lykkääntymistä.
– Työryhmän tekemä pohja oli hyvä. Lakiuudistusta olisi kaivattu kipeästi, jotta syrjintään voitaisiin tehokkaammin tarttua. Esimerkiksi ulkomaalaisten työntekijöiden palkkasyrjintä johtuu rakenteellisista syistä, eikä siihen kyetä nykyisillä välineillä riittävästi vastaamaan.
Uudistushankkeen tavoitteena oli tehostaa syrjinnän vastaista työtä. Yksi keskeisistä uudistuksista olisi ollut laajentaa vähemmistövaltuutetun virka kaikenlaista syrjintää käsitteleväksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viraksi.
– Valtuutetulla on tärkeä rooli ongelmien esiin nostajana ja yhteiskunnallisen keskustelun virittäjänä. Rakenteelliseen syrjintään puuttuminen on hankalaa, jos kysymykset eivät ylipäätään nouse julkiseen keskusteluun, Lehto huomauttaa.
Yhdenvertaisella kohtelulla on suuri merkitys myös työssä jaksamisessa ja sitä kautta työurien pidentämisessä.
Jotta yhdenvertaisuus paranisi, tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia. Yksi käytännön työkalu on työpaikoilla tehtävät yhdenvertaisuussuunnitelmat. Lisäksi kaivataan enemmän voimavaroja valvontaan. Ammattiliitoille ja muille yhdistyksille pitää säätää oikeus kanteen nostamiseen syrjityksi tulleen puolesta, SAK:ssa katsotaan.
– Toivomme kovasti, että seuraava hallitus jatkaisi työtä palkansaajakeskusjärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja Suomen yrittäjien yhdessä valmistelemien kymmenen kohdan tavoitteiden pohjalta, Lehto toteaa.
Oikeusministeriön mukaan uudistusta ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa ilman valvontaviranomaisten tehtäväkentän laajentamista ja sen edellyttämää lisärahoitusta. Uudistusta valmisteltiin lähes neljän vuoden ajan.