Vuorotteluvapaasta jatkossakin helpotusta työssä jaksamiseen

Työ- ja elinkeinoministeriölle jätetyssä työryhmäesityksessä ehdotetaan muun muassa työhistoriaehdon pidentämistä 10:stä 16 vuoteen.

Vuorotteluvapaalla on merkitystä nimenomaan pitkään työelämässä olleille, jotka tarvitsevat hengähdystauon työssä jaksaakseen.

– Useimmilla vapaalle jäävillä on takanaan huomattavan monta työvuotta, Rahkola laskee.

Sijaisen löytyminen vaikeutumassa

Myös vuorottelusijaista koskevia ehtoja ollaan kiristämässä. Tiukennusta vaati hallitus rakennepaketissaan viime marraskuussa.

Jatkossa vaadittaisiin yhteensä kolmen kuukauden työttömyys sijaisuutta edeltäviltä 14 kuukaudelta. Pidempää ehtoa ei kuitenkaan sovellettaisi alle 25-vuotiaisiin tai vastavalmistuneisiin alle 30-vuotiaisiin eikä yli 55-vuotiaisiin.

Rahkolan mukaan vuorotteluvapaasijaisen löytyminen voi uudistuksen jälkeen olla vaikeaa aloilla, joilla on hyvä työllisyystilanne.

– Toisaalta se saattaa edistää pidempään työttöminä olleiden työllistymistä.

Työryhmän esitys pyrkii estämään siirtymisen eläkkeelle suoraan vuorotteluvapaalta. Vuorottelijalle olisikin tulossa 60 vuoden yläikäraja, joka koskee vuonna 1957 tai sen jälkeen syntyneitä.

Vuorottelukorvaukset sen sijaan pysyvät ennallaan, eikä vapaan pituus muutu merkittävästi.

Muutokset tulevat näillä näkymin voimaan tämän vuoden syyskuussa. Ennen sitä aloitettuihin vuorotteluvapaisiin sovelletaan nykyisiä sääntöjä. Sama koskee ennen vuoden loppua alkavia vapaita, jos vuorottelusopimus on tehty ennen syyskuuta.

Vuorotteluvapaan uudistamisesta neuvotteli työ- ja elinkeinoministeriön asettama kolmikantatyöryhmä. Maan hallitus päätti uudistuksesta rakennepoliittisessa ohjelmassa viime syksynä.

SAK:laisista ammattiliitoista muun muassa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL sekä Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL ovat ilmaisseet tyytymättömyytensä työryhmän esitykseen.