Vuoden vaihteessa useita lakimuutoksia
Vuoden vaihde toi mukanaan useita lakimuutoksia. Muutoksia tuli mm. työttömyysturvaan (ks. erillinen uutinen 16.12.2003), perhevapaisiin, varhaiseläkkeisiin ja vuorotteluvapaaseen. Vuoden 2003 alusta astui voimaan myös uusi työturvallisuuslaki.
Työttömyysturvaan, kuntoutukseen ja varhaiseläkkeisiin liittyvistä muutoksista sovittiin sosiaalipaketissa. Työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamisesta, perhevapaiden kehittämisestä, vuorotteluvapaasta ja mm. työturvallisuuslain uudistamisesta on sovittu tupoissa.
Työn ja perhe-elämän yhdistäminen helpommaksi
Perhevapaisiin tuli tammikuun alussa useita muutoksia. Isyysvapaa piteni, mutta pidennys on ehdollinen. Isä saa 12 uutta arkipäivää isyysvapaata, jotka pitää käyttää heti vanhempainvapaan päätyttyä. Ehtona on, että isä pitää myös vanhempainvapaasta vähintään viimeiset 12 arkipäivää.
Tämän vuoden alusta vanhempien on myös mahdollista jäädä osittaiselle vanhempainvapaalle eli vanhemmat voivat kumpikin olla osa-aikatyössä ja hoitaa lasta. Osittaisen vanhempainvapaan ajalta vanhemmille maksetaan puolet vanhempainrahasta. Ehtona on, että työaika ja palkka ovat 40-60 prosenttia kokoaikaisesta palkasta. Vapaasta on sovittava työnantajan kanssa.
Isälle tuli vuoden 2003 alusta oikeus äitiysrahakaudella maksettavaan vanhempainrahaan äidin tullessa kyvyttömäksi hoitamaan lasta äitiysrahakaudella.
Viime syksyn tupossa sovittiin lisäksi osittaisen hoitovapaan laajentamisesta pieniin koululaisiin. Osittaiselle hoitovapaalle voivat jäädä jatkossa myös ensimmäisellä ja toisella luokalla olevien lasten vanhemmat. Tämä uudistus on tarkoitus valmistella maaliskuun loppuun mennessä, jolloin se voisi astua voimaan vuoden 2004 alusta.
Varhaiseläkkeisiin muutoksia
Osa-aikaeläkkeen alaikäraja palautui vuoden 2003 alusta 58 vuoteen vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneillä. Heillä myös osa-aikaeläke heikentää vanhuuseläkettä, koska eläkettä alkaa kertyä kokoaika- ja osa-aikatyön palkan erotuksesta 1,5 prosentin sijasta vain 0,75 prosenttia. Sen sijaan vuonna 1946 tai sitä ennen syntyneitä nämä osa-aikaeläkkeen muutokset eivät koske.
Yksilöllinen varhaiseläke lakkasi itsenäisenä eläkemuotona siten, että vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneillä ei ole oikeutta tähän eläkkeeseen. Toisaalta laki muuttui siten, että arvioitaessa oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, painotetaan erityisesti 60 vuotta täyttäneillä työkyvyttömyyden ammatillista luonnetta.
Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä ei enää tänä vuonna ole työttömyyseläkeoikeutta, vaan se korvataan työttömyysturvan lisäpäivillä ja oikeudella varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Tästä samoin kuin muista työttömyysturvan muutoksista löytyy lisätietoja uutisessa 16.12.2003.
Vuorotteluvapaalle viiden vuoden jatko
Vuorotteluvapaa jatkuu uudella määräaikaisella lailla vuoden 2007 loppuun asti. Tämän vuoden alusta vuorotteluvapaassa on 10 vuoden työhistoriavaatimus ja saman työnantajan palveluksessa oloa edellytetään 12 kuukauden ajalta. Työhistoriaksi lasketaan kaikki työeläkettä kerryttävä työ, yrittäjätyö ja lakisääteisillä perhevapailla olo.
Vuorotteluvapaalaiselle maksetaan korotettua korvausta 25 vuoden työhistorian jälkeen. Vuorotteluvapaalle voi jatkossa jäädä kerran viidessä vuodessa eli käytännössä kerran uuden määräaikaisen lain aikana.
Työturvallisuuslaki modernisoitui
Vuoden alusta voimaan astunut uudistettu työturvallisuuslaki kattaa monia sellaisia työelämän ilmiöitä, joita nykyinen laki ei tunne. Uudistettu laki selventää työnantajan vastuuta ja velvoittaa työnantajan omaksumaan ns. turvallisuusjohtamisen toiminnassaan. Tämä tarkoittaa työturvallisuuden huomioimista kaikessa töiden järjestämisessä ja suunnittelussa.
Uudessa laissa puututaan mm. työpaikkakiusaamiseen, väkivallan uhkaan ja työssäjaksamiseen. Työnantajalla on mm. velvollisuus seurata työn kuormittavuutta ja työntekijöiden jaksamista. Työnantajan on huolehdittava siitä, että henkilöresurssit vastaavat työn määrää.
Työnantajan on uuden lain mukaan seurattava, että työpaikalla ei kiusata ketään ja ryhdyttävä toimiin, jos kiusaamista esiintyy.
Laki ei kiellä yksintyöskentelemistä, mutta yksintyöskentelevän työntekijän turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Yhteisen työpaikan käsite laajeni uudessa laissa. Aiemmin ns. yhteisiksi työpaikoiksi, joissa voi olla monta työnantajaa samalla työpaikalla, on katsottu vain rakennustyömaat. Jatkossa yhteisiä työpaikkoja voi olla kaikilla aloilla. Esimerkiksi teollisuushallit ja kauppakeskukset ovat yhteisiä työpaikkoja.