Vuoden 2022 muutoksia: Perhevapaat uudistuvat ja yhteistoiminnassa korostuu henkilöstön ja työnantajan jatkuva vuoropuhelu
Työlainsäädäntö
Yhteistoimintalain uudistus korostaa jatkuvaa vuoropuhelua henkilöstön ja työnantajan kesken
Yhteistoimintalaki uudistuu vuoden 2022 alussa. Suurimpia muutoksia lakiin on jatkuvan vuoropuhelun malli. Yhteistoiminnan osapuolten tulee keskustella lähtökohtaisesti vähintään neljästi vuodessa, ellei vuoropuolen kohteeksi määritellyistä asioista ole sovittu toisin.
Jatkuvassa vuoropuhelussa on käytävä läpi muun muassa yrityksen taloudellista tilannetta, työpaikan sääntöjä ja käytäntöjä, henkilöstön rakennetta ja osaamistarpeita sekä työhyvinvointia. Työnantajalla on velvollisuus käsitellä henkilöstön edustajien aloitteet, mikä korostaa aikaisempaa aktiivisempaa ja vuorovaikutteisempaa asioiden valmistelua ja keskustelua.
Uudistuksen yhteydessä hallintoedustuslaissa olleet henkilöstön edustusta koskevat säännökset siirretään yhteistoimintalakiin. Henkilöstön edustajalla on oikeus saada koulutusta, jotta hän voi hoitaa henkilöstön edustajan tehtävät yrityksen toimielimessä.
Nykyisen henkilöstö- ja koulutussuunnitelman sijaan työpaikoilla on laadittava laajemmin asioita tarkasteleva työyhteisön kehittämissuunnitelma, jolla kehitetään henkilöstön osaamista ja työhyvinvointia. Suunnitelmaan tulee kirjata toimenpiteiden vastuunjako, aikataulut ja seurantamenettelyt yhteistoiminnan jatkotoimien tueksi.
Työnantajan tulee uudistetun lain mukaan käydä ennen työvoiman vähentämistä muutosneuvotteluja. Jatkuvan vuoropuhelun myötä työtekijäpuolen oikeus tehdä ehdotuksia ja esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja vahvistuu. Tämä antaa henkilöstön edustajille mahdollisuuden toimia aktiivisesti ja tuoda esille työsuhteita turvaavia ratkaisuja aikaisempaa paremmin työpaikan muutostilanteissa. Työnantajan on annettava henkilöstön edustajalle kirjallisesti kaikki tarpeelliset tiedot tuloksellisen vuoropuhelun käymiseksi vähintään viikkoa ennen vuoropuhelun toteuttamista.
Säännöllisestä työajasta voi joissain tapauksissa poiketa työehtosopimuksella
Työaikalaki muuttuu kahdessa kohtaa vuoden 2022 alussa.
Valtakunnallisella työ- ja virkaehtosopimuksella voi jatkossa poiketa säännöllisestä työajasta ja vuorokausilevosta työssä, jota tehdään vain aika ajoin sen vuorokautisen työajan kuluessa, jolloin työntekijän on oltava valmiina työhön. Säännös ei kuitenkaan mahdollista poikkeamista lain mukaisesta enimmäistyöajasta. Muutos koskee esimerkiksi palo- ja pelastusalan henkilöstöä.
Lisäksi hätätyösäännöksen rikkominen muuttuu rangaistavaksi teoksi. Tahallisesti tai huolimattomuudesta teetetystä hätätyöstä tai hätätyöilmoituksen tekemättä jättämisestä voidaan jatkossa rangaista työnantajaa tai tämän edustajaa sakkorangaistuksella. Lisäyksellä pyritään edistämään työsuojelua ja estämään hätätyön väärinkäytöksiä.
Koulutus
Opintotuen tulorajat nousevat määräaikaisesti
Opintotuen vuositulorajat nousevat vuoden 2022 ajaksi 25 prosentilla. Opiskelija, joka nostaa opintotukea 9 kuukaudelta, voi vuonna 2022 ansaita noin 3 000 euroa enemmän kuin vuonna 2021. Muutos on määräaikainen ja koskee vain vuodelle 2022 myönnettyä opintotukea.
Opintoraha nousee elokuussa
Opintorahaa korotetaan uuden lukuvuoden alussa 1.8.2022 alkaen. Jos opiskelija asuu itsenäisesti ja on täyttänyt 18 vuotta, opintoraha suurenee 253,69 eurosta 259,10 euroon kuukaudessa.
Työttömyysturva
Opiskelun vaikutus lomautettujen työttömyysturvaan palaa ennalleen
Lomautettujen työnhakijoiden opintojen pää- tai sivutoimisuutta ei ole korona-aikana tutkittu TE-toimistossa eikä opiskelu ole siten vaikuttanut lomautuksen aikana maksettavaan työttömyysturvaan. Tämä poikkeus päättyy joulukuun 2021 lopussa.
Aikaisemmin marraskuun lopussa 2021 päättyivät työttömyysturvan suojaosaan, liikkuvuusavustukseen ja yrittäjän työmarkkinatukeen tehdyt korona-ajan poikkeukset.
Sovitellun työttömyyspäivärahan ja työttömyysetuuden ennakkomaksun koronapoikkeukset jatkuvat
Soviteltuun työttömyyspäivärahaan liittyvää erityistä sovittelujaksoa ja laskennallista tuloa ei sovelleta vuonna 2022. Työttömyyskassa voi myös edelleen väliaikaisesti maksaa työttömyysetuutta hakemuksen perusteella ennakkona enintään kuudelta kuukaudelta. Nämä työttömyysturvan poikkeukset on tehty koronaepidemiatilanteen vuoksi jo aikaisemmin.
Alle 18-vuotias ei voi enää kerryttää työssäoloehtoa
Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaikäraja nousee 18 vuoteen elokuun 2022 alusta alkaen. Tämä tarkoittaa, että alle 18-vuotias ei voi enää kerryttää ansiopäivärahan työssäoloehtoa. Työssäoloehtoa ei kerrytä työ, josta ei ole maksettu työttömyysvakuutusmaksua.
Muutos johtuu oppivelvollisuuden laajennuksesta. Alle 18-vuotias ei voi enää kerryttää työssäoloehtoa, vaikka oppivelvollisuus olisi päättynyt alle 18-vuotiaana. Työssäoloehtoaikaa voi kerryttää 17-vuotiaana tehdyllä työskentelyllä näin vain 1.8.2022 asti.
Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki nousevat
Työttömälle työnhakijalle maksettava työmarkkinatuki tai peruspäiväraha vuonna 2022 on 34,50 euroa päivässä (33,78 e/pv vuonna 2021).
Lue lisää:
Kela: Kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan 2,1 %
Muu sosiaaliturva
Perhevapaauudistus tulee voimaan elokuun alussa
Perhevapaauudistus tulee voimaan 1.8.2022. Uudistuksen tavoitteena on, että hoitovastuu jakautuu perheissä tasaisemmin ja yhdenvertaisuus sekä tasa-arvo työelämässä vahvistuvat. Uudistuksella tavoitellaan myös perheiden valinnanmahdollisuuksien ja järjestelmän joustavuuden lisäämistä.
Uudet perhevapaat koskevat perheitä, joissa lapsen laskettu aika on 4.9.2022 tai sen jälkeen. Jos perhe on alkanut saada vanhempainpäivärahoja ennen 1.8.2022, niitä ei voi muuttaa uuden lain mukaisiksi.
Adoptiotilanteessa uusia perhevapaita voi pitää perheissä, joissa lapsi otetaan hoitoon aikaisintaan 31.7.2022. Tällöin vanhempainrahaa aletaan maksaa 1.8.2022.
Perhevapaauudistuksessa kumpikin vanhempi saa 160 päivärahapäivän kiintiön. Tästä vanhempi voi luovuttaa 0–63 päivärahapäivää toiselle vanhemmalle, muulle huoltajalle, omalle puolisolleen tai toisen vanhemman puolisolle.
Loppuraskautta suojaa 40 päivärahapäivän mittainen raskausrahakausi.
Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten kaikkineen päivärahapäiviä on yli 14 kuukautta. Yhden vanhemman perheissä vanhempi saa molemmat kiintiöt.
Kaksosten, kolmosten ja muissa monikkoperheissä päivärahakiintiö pidentyy toista lasta ja jokaista sitä seuraavaa lasta kohden 84 päivärahapäivällä.
Perhevapaiden päivärahapäiviä voi käyttää, kunnes lapsi täyttää 2 vuotta. Päivärahaa voidaan maksaa joustavasti yksittäisinä päivinä, osan viikosta tai päivästä tai esimerkiksi joka toinen viikko.
Päivärahapäivät voi käyttää useassa osassa. Työntekijöillä vapaiden joustavuutta rajoittavat kuitenkin melko tiukat ilmoitusajat sekä rajoitettu oikeus pitää vapaita useammassa kuin neljässä jaksossa kalenterivuoden aikana. Ainoastaan raskausrahakausi on yhdenjaksoinen ja tulee aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.
Kaikkien lasten vanhemmilla, jotka ovat lapsen huoltajia, on päivärahoihin yhtäläinen oikeus riippumatta vanhemman sukupuolesta tai siitä, onko hän biologinen vai adoptiovanhempi tai lähi- vai etävanhempi.
Lue lisää:
Kela: Perhevapaauudistus 2022
Kela: Vanhempainpäivärahat 4.9.2022 jälkeen
Kela: Lapsiperheet
Työfysioterapeuttien asema vahvistuu
Työfysioterapeuttien asema työterveyspalvelujen tiimissä korjataan ammattihenkilöiksi. Muutoksen tarkoituksena on vahvistaa työfysioterapeuttien ammattiroolia ja itsenäistä työskentelyä osana tiimiä. Uudistus tukee työntekijöiden ennaltaehkäisevää ergonomiaa, työkyvyn ja kuntoutustarpeen moniammatillista arviointia sekä tuki- ja liikuntaelinsairauksiin liittyvien riskien nykyistä parempaa hallintaa.
Työterveyshuollon sopimukseen tulee muutoksen vuoksi kirjata työfysioterapeuttien osallistuminen työpaikkaselvityksiin sekä mahdollisuus suoravastaanottoon ilman lääkärin tai hoitajan lähetettä.
Työterveyshuollon sopimuksien ja toimintasuunnitelmien päivitykset sekä niiden seuranta on toteutettava yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa.
Koronarokotukset ja -testaukset olisi hyvä sisällyttää työterveyshuollon sopimuksiin
Koska koronapandemia jatkuu ja on omikronmuunnoksen myötä pahenemassa, on koronaan liittyvää riskinarviointia ja koronalta suojautumista hyvä tehdä yhdessä työterveyshuollon kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä työmarkkinaosapuolet suosittelevat, että työterveyshuollot otetaan mukaan koronarokottajiksi. Työnantaja saa rokotuksista ja koronatesteistä korotetun Kela-korvauksen, joka ei ole sidottu työterveyshuollon tavallisten korvausten enimmäismääriin.
SAK suosittelee koronarokotuksien ja koronatestauksien sisällyttämistä työterveyshuollon sopimuksiin. Tehokkaasti suojaavien FFP2-tason maskien käyttö on myös suositeltavaa kaikissa lähikontakteissa työpaikalla.
Sairauspäivärahajärjestelmää kehitetään työhön paluun tukemiseksi
Sairauspäivärahajärjestelmään tulee Kuntoutuskomitean ehdotusten mukaisesti työhön paluun tukemiseksi ja kuntoutustarpeen tunnistamiseksi kaksi uutta tarkistuspistettä 150 ja 230 sairauspäivän kohdalle. Hyvän työterveyshuoltokäytännön asetukseen lisätään lisäksi säädös työhön paluun tuen toimintakäytännöistä. Toimilla tavoitellaan pitkittyneiden sairauspäivärahakausien vähentämistä.
Eläkeikä nousee
Eläkeikä nousee vuoden 2017 eläkeuudistuksen mukaisesti. Alin vanhuuseläkeikä nousee vuosittain kolmella kuukaudella. Esimerkiksi vuonna 1958 syntyneillä alin eläkeikä vuonna 2022 on 64 vuotta. Vuosina 1962–1964 syntyneillä alin eläkeikä on 65 vuotta. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä alin vanhuuseläkeikä on kytketty eliniän odotteeseen.
Perhe-eläkeuudistus parantaa avopuolisoiden asemaa
Perhe-eläkeuudistus tulee voimaan vuoden alussa. Sen myötä myös avopuolisot tulevat tietyin edellytyksin perhe-eläkejärjestelmän piirin ja lasten perhe-eläkkeisiin tulee parannuksia.
Leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoteen. Rajaus ei koske ennen vuotta 1975 syntyneitä leskiä eikä maksussa olevia leskeneläkkeitä.
Kelan maksamien etuuksien muutokset 2022
Kelan maksamien eläkkeiden, avustusten, tukien, lisien ja päivärahojen muutokset löytyvät tämän linkin kautta (pdf).
Sosiaalivakuutusmaksut 2022
Suluissa vastaava maksu vuonna 2021.
Työeläkevakuutusmaksu
Työntekijän osuus TyEL-maksusta:
- 17–52-vuotiaat työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
- 53–62-vuotiaat työntekijät: 8,65 % (8,65 %)
- 63 vuotta täyttäneet työntekijät: 7,15 % (7,15 %)
- Työnantajan keskimääräinen TyEL-maksu: 17,4 % (16,95 %) (koronavuonna 2020 alennettiin työnantajan maksua ja se kuoletaan vuosina 2022–2025)
- Sopimustyönantajan TyEL-maksu (sisältää työntekijän maksuosuuden): 25,85 % (24,80 %)
Yrittäjien eläkemaksu:
- Alle 53-vuotiaat yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
- 53–62-vuotiaat yrittäjät: 25,60 % (25,60 %)
- 63 vuotta täyttäneet yrittäjät: 24,10 % (24,10 %)
Sairausvakuutusmaksu
- Palkansaajan sairaanhoitomaksu: 0,53 % (0,68 %)
- Päivärahamaksu, jos palkka- ja työtulo vähintään 15 128 euroa/vuosi: 1,18 % (1, 36 %)
- Eläkeläisen sairaanhoitomaksu: 1,50 % (1,65 %)
- Työnantajan sairausvakuutusmaksu: 1,34 % (1,53 %)
Työttömyysvakuutusmaksu
Työttömyysvakuutusmaksu poistuu alle 18-vuotiailta elokuussa 2022. Maksu peritään ajalta 1.1.–31.7., jos työntekijä on 17–64-vuotias. Jos työntekijä on 17-vuotias 1.8.2022, työttömyysvakuutusmaksun periminen lakkaa, kunnes hän täyttää 18 vuotta.
- Työntekijän työttömyysvakuutusmaksu: 1,50 % (1,40 %)
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu, jos palkkasumma enintään 2 197 500 euroa/vuosi: 0,50 % (0,50 %)
- Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu 2 197 500 euroa ylittävästä palkkasummasta: 2,05 % (1,90 %)
- Työnantajan maksama työttömyysvakuutusmaksu osaomistajasta: 0,50 % (0,50 %)
- Yrityksen osaomistajan maksama palkansaajamaksu: 0,74 % (0,65 %)
Tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksut
Työnantajan maksama tapaturmavakuutusmaksu määräytyy palkan ja työn riskin mukaan. Ryhmähenkivakuutusmaksu peritään työnantajalta tapaturmavakuutusmaksun yhteydessä. Lisätietoa tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksuista löytyy tapaturmavakuutusyhtiöistä.
Verotus
Ravintoetuun ja verovapaisiin päivärahoihin korotuksia
Tavanomaisen ravintoedun arvo nousee ensi vuonna 7,15 euroon (6,90 euroa vuonna 2021). Edun kustannusten ylärajaa korotetaan 11,30 euroon (10,90 euroa). Ravintoetua voi käyttää myös vuonna 2022 niin, että kustannuksiin sisältyy aterian kuljettamisesta aiheutuneita kuluja.
Verovapaa kotimaan kokopäiväraha nousee 45 euroon (44 euroa vuonna 2021). Verovapaa osapäiväraha säilyy 20 eurossa. Ateriakorvauksen enimmäismäärä nousee 11,00 euroon (10,75 euroa).
Henkilöauton verovapaa kilometrikorvaus nousee 46 senttiin kilometriltä (44 senttiä vuonna 2021).
Ravinto-, asunto- ja autoedun sekä muiden luontoisetujen verotuksesta vuonna 2022 löytyy lisätietoja Verohallinnon sivuilta:
Vuoden 2022 luontoisetuarvot on vahvistettu
Kotitalousvähennykseen määräaikaisia korotuksia
Kotitalousvähennystä korotetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta enimmillään 3 500 euroon (normaalisti 2 250 euroa). Väliaikainen muutos on voimassa 2022–2027. Muiden remonttitöiden osalta kotitalousvähennys pysyy ennallaan.
Myös kotitalous-, hoiva- ja hoitotyön osalta kotitalousvähennystä korotetaan enimmillään 3 500 euroon (normaalisti 2 250 euroa). Tämä väliaikainen muutos on voimassa 2022–2023.
Vähäpäästöisen työsuhdeauton verotusarvo alenee
Työsuhdeauton verotusarvoa alennetaan 85 euroa kuukaudessa, kun kyseessä on vähäpäästöinen hybridi- tai kaasuauto. Kyse on määräaikaisesta tuesta vuosille 2022–2025.
Veronumero käyttöön myös telakoilla
Veronumero otetaan käyttöön rakennusalan lisäksi laivanrakennusalalla. Telakalla työskentelevällä tulee olla rekisteriin merkitty veronumero 1.7.2022 alkaen.
Asuntovelan korkovähennys pienenee
Asuntovelan koroista 5 prosenttia on vähennyskelpoisia vuonna 2022 (10 % vuonna 2021). Vuodesta 2023 alkaen asuntolainan korkoja ei saa enää vähentää verotuksessa.
Veromuutoksista löytyy lisätietoja Verohallinnon sivuilta:
Verotuksen muutoksia 2022
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti pysyy ennallaan
Keskimääräinen kunnallisveroprosentti vuonna 2022 on 20,01 %. Luku on käytännössä sama kuin vuonna 2021.
Vuonna 2022 kunnallisvero nousee 16 kunnassa ja laskee 12 kunnassa. Tuloveroprosentti säilyy ennallaan 281 kunnassa.
Muut muutokset
Ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön uhrien asemaan parannuksia
Ulkomaalaislakiin on tehty useita muutoksia, joilla torjutaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä ja parannetaan hyväksikäytön uhrin asemaa. Uudet säännökset tulivat voimaan lokakuun alussa 2021,
Hyväksikäytön uhrille voidaan myöntää oikeus työntekoon ilman ammattialan rajoitusta. Lisäksi uhrilla on oikeus saada uusi määräaikainen oleskelulupa uuden työn hakemista tai yrittämistä varten.
Työntekijän oleskelulupa voidaan jättää myöntämättä, jos on syytä epäillä, että työnantajan tai toimeksiantajan tarkoituksena on maahantuloa tai maassa oleskelua koskevien säännösten kiertäminen. Muutos ei vaikuta ulkomaalaisen mahdollisuuksiin saada oleskelulupa toiselle työnantajalle.
Kausityöntekijän mahdollisuuteen vaihtaa työnantajaa helpotuksia
Uudessa kausityölaissa on otettu huomioon ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ehkäisy. Lainmuutos vähentää myös Suomeen tulevien kausityöntekijöiden hyväksikäytön riskiä, kun työnantajan vaihtaminen helpottuu. Aiemmin ulkomaalaiset kausityöntekijät ovat olleet sidoksissa kausityölupaansa merkittyyn työnantajaansa. Uudet säännökset ovat tulleet voimaan kesäkuussa 2021.
Työnantajien hallinnollinen taakka kevenee, kun jokaisesta samaan aikaan ja samanlaiseen työhön tulevasta kausityöntekijästä ei enää tarvitse erikseen ilmoittaa, vaan tiedot voidaan antaa yhdellä kertaa kaikista kausityöntekijöistä. Samalla uudistus kiristää seuraamuksia kausityölakia laiminlyöneille työnantajille. Jatkossa vastuu kohdistuu myös yrityksen ja yhteisön vastuuhenkilöön.
Luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudelliseen asemaan parannuksia
Laki luonnontuotteita keräävien ulkomaalaisten oikeudellisesta asemasta säätää luonnontuotteiden kerääjien oikeudet, luonnontuotekeruualan toimijoiden velvollisuudet sekä niiden noudattamisen valvonnan ja laiminlyönnin seuraamukset. Tämä laki ja siihen liittyvä harmaan talouden selvitysyksiköstä annetun lain muutos tulivat voimaan kesäkuussa 2021.
Luonnontuotteiden keräämistä koskeva laki määrittelee yritysten velvollisuudet aiempaa tarkemmin ja velvoittavammin. Se parantaa kerääjien ansaintamahdollisuuksia ja tasapuolistaa yritysten kilpailumahdollisuuksia. Luonnontuotteiden kerääjien ei kuitenkaan katsota olevan työsuhteessa, vaan he toimivat eräänlaisina yrittäjinä omalla liiketoimintavastuullaan ja siksi heidän oikeudellinen asemansa on lainsäädännön näkökulmasta pitkälti sääntelemätön. Lainvalmistelussa päädyttiin siksi erillislakiin eikä työsopimukseen perustuvaan malliin.
Lue lisää:
Valtioneuvosto: Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen TEM/2020/192
