Uusiutuvaakin energiaa on pystyttävä tuottamaan kustannustehokkaasti
Tieteellisten arvioiden mukaan maailman ilmasto lämpenee, koska ilmakehään on laskettu liikaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ongelma on maailmanlaajuinen, ja siksi kaikki merkittävät maat on saatava mukaan YK:n ja EU:n sitoviin sopimuksiin päästöjen vähentämiseksi.
Ilmastonmuutoskeskusteluun liittyy tiiviisti energian tuotanto, joka aiheuttaa suuren osan kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi ilmasto- ja energiapolitiikka on kytketty yhteen EU:n komission tuoreimmassa ehdotuksessa, jossa asetetaan jäsenmaille uudet tavoitteet päästöjen vähentämiseksi. Ehdotuksessa määritellään uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan energian tavoiteosuudet, päästökaupan periaatteet sekä biopolttoaineen tuotantotavoitteet.
Ovatko EU:n tavoitteet järkeviä?
Tavoite päästöjen vähentämiseksi on selkeä ja ymmärrettävä. Sen rinnalle on kuitenkin tuotu keino eli vaatimus energian tuottamisesta uusiutuvilla energialähteillä. Komission tavoitteena lienee parantaa energian tuotannon teknologiaa ja vähentää öljyriippuvuutta. EU:n ilmastopoliittiset tavoitteet voivat kuitenkin johtaa ristiriitatilanteisiin, jos jokin maa pääsee päästövähennystavoitteisiin ilman että uusiutuvien energialähteiden tavoite on saavutettu.
On mahdollista, että esimerkiksi Suomi pääsee tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, mutta uusiutuvan energiatuotannon tavoite jää saavuttamatta. Päätavoite olisi siis saavutettu, mutta EU:n mielestä osin väärillä keinoilla. Pitäisikö tällaista maata sitten rangaista? Mielestäni EU:n asettamissa tavoitteissa pitäisi olla enemmän maakohtaista joustoa. Meille ne ovat kovia, sillä Suomi on kylmän ilmaston ja pitkien etäisyyksien maa.
Suomen teollisuus jo nyt energiatehokasta
Suomen menestyminen maailmantaloudessa on perustunut suurelta osin teollisuuteen, joka käyttää paljon energiaa. Energiaa onkin opittu teollisuudessa käyttämään tehokkaasti. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on siitä hyvä esimerkki. Myös metsäteollisuus käyttää puuraaka-aineen prosesseissaan hyödyksi erittäin tehokkaasti, ja sen ansiosta uusiutuvien energialähteiden osuus Suomessa on jo nyt EU:n huippuluokkaa.
Aika ajoin julkisuudessa on esitelty erilaisia kansainvälisiä arvioita suomalaisen energiapolitiikan jälkeenjääneisyydestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niissä erilaiset painotukset vaikuttavat paljon lopputulokseen. Suomelta jäävät saamatta pisteet esimerkiksi siitä, että ydinvoimasta ei ole päätetty luopua. Maamme vahvuus on kuitenkin monipuolinen energiantuotanto, ja sillä linjalla on hyvä jatkaa.
Uusiutuvan energian tukemisessa on syytä pyrkiä hyvään hyötysuhteeseen ja kustannustehokkuuteen. On muistettava, että 20 prosentin osuus uusiutuvissa energialähteissä ei ole sama kuin 20 prosenttia vähemmän päästöjä, jos energia tuotetaan siten, että lisää kasvihuonekaasupäästöjä syntyy jossain prosessin vaiheessa.
Energiapolitiikan lasku ei saa päätyä yksin palkansaajille
Päästöjen vähentämiseksi on käytettävä kaikkia päästövapaita energian tuotantomuotoja mitään pois sulkematta. Suomessa tarvitaan lisää tuuli-, vesi- ja ydinvoimaa. Myös aurinkoenergian mahdollisuudet on tutkittava ja otettava käyttöön, mutta tarvitsemme ennen kaikkea kohtuuhintaista energiaa. Pyrkiminen ehdoin tahdoin kalliiseen energiaan ei johda kestävään lopputulokseen.
On tärkeää, että energian loppukuluttaja &#;8211 yleensä palkansaaja – ei joudu yksin maksamaan eurooppalaisen ilmasto- ja energiapolitiikan laskua. Kulutustottumuksien suuntaaminen kestävän kehityksen suuntaan on tärkeää, mutta on vältettävä tilanne, jossa energialaitosten voitot kasvavat samaa tahtia kuin kuluttajien sähkölasku nousee.
Työmarkkinaosapuolten energiavuoropuhelussa viime vuonna esitetty ehdotus Suomen kansallisen energiapolitiikan malliksi on edelleen ajankohtainen. Malli perustuu energian säästöön ja energiatehokkuuden parantamiseen sekä uusiutuvan energian ja ydinvoiman lisäämiseen. Päästöttömien energiamuotojen osuutta nostettaisiin merkittävästi, ja samalla kotimaisten energiamuotojen osuus kasvaisi. Suomessa tarvitaan jatkossakin paljon energiaa, joka on tuotettava yhä vähemmillä päästöillä ja kustannustehokkaasti.
Ympäristöteknologia tarjoaa työllisyysmahdollisuuksia
EU:n ilmasto- ja energiapaketin työllisyysvaikutukset kiinnostavat palkansaajia, ja niistä odotetaan tarkempia arvioita syksyn aikana. Uusiutuvan energian lisäkäyttö ja uusi energiateknologia voivat tuoda lisää työpaikkoja, mutta niiden varaan ei työllisyyspolitiikkaa kannata perustaa.
Ympäristöteknologia tarjoaa kuitenkin mahdollisuuksia suomalaisille. Valtion tutkimus- ja kehityspanostuksia tulisikin suunnata nykyistä enemmän uuteen korkean teknologian energia- ja ympäristötekniikkaan.
Energiapolitiikalla on myös suuret aluevaikutukset, sillä monet energiaa käyttävät teollisuuslaitokset ovat maakunnissaan suuria työllistäjiä. Pitämällä huolta kohtuuhintaisen energian saatavuudesta turvataan parhaiten mahdollisuudet ylläpitää Suomessa korkeatasoista teollisuutta tulevaisuudessakin.
Artikkeli on julkaistu Turun Sanomissa 23.7.2008