Uusi perustuslaki vahvistaa palkansaajien asemaa Euroopassa
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja AKAVA
Euroopan unionin huippukokouksessa viime viikolla hyväksytty uusi perustuslaki on askel eteenpäin. Se vie kehitystä parempaan suuntaan myös suomalaisten palkansaajien näkökulmasta ja edistää kansalaisten Euroopan syntymistä.
Perustuslaki sisältää myönteisiä asioita, kuten työmarkkinajärjestöjen aseman tunnustamisen EU-tason neuvottelu- ja sopimusoikeuksineen. Perusoikeusasiakirjan saaminen sitovaksi osaksi perustuslakia on yksi tärkeimmistä uudistuksista. Suomalaisten kannalta on lisäksi merkittävää, että työeläkejärjestelmämme sekä pohjoisten harvaan asuttujen alueiden asema on tunnustettu perustuslain yhteydessä. Myös yleishyödyllisten palvelujen erityisasema todetaan ja hyvinvointipalvelujen osuutta kauppapoliittisessa päätöksenteossa selkeytettiin. Kokonaisuudessaan perustuslaki selkeyttää ja yksinkertaistaa unionin toimintaa.
SAK, STTK ja AKAVA pitävät huonona sitä, että perusoikeuksia koskevaan perustuslain osaan tuli heikennyksiä. Perusoikeuksien tulkintaa ja soveltamista koskevaan pykälään lisättiin kohta, joka jättää kansallisille oikeuslaitoksille viime kädessä tulkintaoikeuden perusoikeusasiakirjan soveltamisesta. Tällöin työntekijöiden neuvotteluoikeuksia tai työtaisteluita voidaan rajoittaa kansallisen lainsäädännön pohjalta. SAK:n, STTK:n ja AKAVAn eurooppalaisen kattojärjestön, Eurooppalaisen Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n tavoittelema sitova lainsäädäntöpohja palkansaajien aseman kehittämiseksi saattaa jäädä tästä syystä osin saavuttamatta.
Palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä sopimuksen heikkoutena on yksimielisyysvaatimuksen jääminen esim. verotusta ja osin työelämää koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi järjestöt olisivat halunneet, että talouspoliittista yhteistyötä olisi selvästi vahvennettu nykyisestä. Palkansaajajärjestöt niin Suomessa kuin Euroopassa ovat korostaneet entistä tehokkaampaa talouspolitiikan yhteensovittamista yhteisen rahapolitiikan ja euron oloissa. Myös EU:n laajentuminen asettaa voimakkaita haasteita unionin nykyisille taloudellisille järjestelmille.
Konventin valmistelema perustuslakiehdotus olikin keskimäärin parempi kuin huippukokouksessa viime viikolla hallitusten välisellä menetelmällä aikaansaatu päätös perustuslaista. Lisäksi perustuslaki kokonaisuudessaan on vielä riittämätön uudistus laajentuvan unionin toimintakyvyn takaamiseksi, mikä edellyttää valmiutta perustuslain muuttamiseksi joskus tulevaisuudessa. Euroopan unionin toimintakyky riippuu viime kädessä jäsenmaiden keskinäisen yhteistyön laadusta taloudellisen kehityksen ja työllisyyden edistämiseksi.
Lauri Ihalainen
puheenjohtaja
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK
Mikko Mäenpää
puheenjohtaja
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK
Risto Piekka
puheenjohtaja
AKAVA