Työntekijöiden hyväksikäytössä toistuvat pitkälti samat asiat: huonot työolot, ylipitkät työpäivät, ylityö- ja sunnuntailisiä ei makseta, palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen, työturvallisuudessa on puutteita sekä asumisolot työnantajan järjestämässä majoituksessa ovat epäinhimillisiä. Viime aikoina julkisuutta ovat saneet nepalilaisten ravintoloiden kokit, ja Helsingin Olympiastadionin remontissa työskennelleet ulkomaiset rakennusmiehet.
Nykytilanteen ydinongelma on, että sijaiskärsijäksi joutuu uhri eli ulkomaalainen työntekijä itse, joka on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua jopa karkotetuksi. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat pieniä. SAK painottaa, että ihmisoikeuksia kunnioittavaa työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa on mahdollista kehittää kestävällä tavalla vain, jos varmistetaan, etteivät ulkomaalaiset työntekijät joudu hyväksikäytön uhreiksi.
Muutokset mahdollistaisivat työntekijän joustavan siirtymisen toiselle toimialalle tarvittaessa. Nykykäytäntö lisää riippuvuutta työnantajasta ja altistaa hyväksikäytölle.
Ulkomaalaislakia tulisi muuttaa niin, että työperäisen hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten silloin, jos hän on tehnyt työtä erityistä hyväksikäyttöä osoittavissa oloissa. Muutoksella voidaan suojella hyväksikäytettyjen ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja mahdollistaa heidän oikeuksiensa toteutuminen.
Lisätietoja
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä, eve.kyntaja@sak.fi.
Lue lisää julkaisustamme:
SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta neuvoo ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jos heillä on työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia.