Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttö on lisääntynyt – tutustu 10 kohdan listaamme muutosesityksiä, joilla hyväksikäyttöä voidaan estää

Ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä ja työperusteistä ihmiskauppaa on Suomessa kasvavassa määrin erityisesti palvelu- ja rakennusalalla, mutta myös kuljetus- ja maatalousalalla sekä telakkateollisuudessa. SAK vaatii ripeitä muutoksia viranomaiskäytäntöihin ja lainsäädäntöön, jotta ulkomaalaisten työntekijöiden hyväksikäyttöön voidaan puuttua ja torjua sitä tehokkaasti.
22.06. 09:38
SAK
Kuva Gorilla.

Työntekijöiden hyväksikäytössä toistuvat pitkälti samat asiat: huonot työolot, ylipitkät työpäivät, ylityö- ja sunnuntailisiä ei makseta, palkka ei ole työehtosopimuksen mukainen, työturvallisuudessa on puutteita sekä asumisolot työnantajan järjestämässä majoituksessa ovat epäinhimillisiä. Viime aikoina julkisuutta ovat saneet nepalilaisten ravintoloiden kokit, ja Helsingin Olympiastadionin remontissa työskennelleet ulkomaiset rakennusmiehet.

Nykytilanteen ydinongelma on, että sijaiskärsijäksi joutuu uhri eli ulkomaalainen työntekijä itse, joka on vaarassa menettää oleskelulupansa ja joutua jopa karkotetuksi. Sen sijaan rikkomuksiin syyllistyneen työnantajan riskit joutua vastuuseen ovat pieniä. SAK painottaa, että ihmisoikeuksia kunnioittavaa työperusteista maahanmuuttopolitiikkaa on mahdollista kehittää kestävällä tavalla vain, jos varmistetaan, etteivät ulkomaalaiset työntekijät joudu hyväksikäytön uhreiksi. 

SAK ehdottaa seuraavia muutoksia 

1. Oleskelulupa useammalle toimialalle

  • Oleskelulupa tulisi myöntää joustavammin useammalle kuin ainoastaan yhdelle toimialalle. Työntekijän oleskelulupaa ei koskaan tulisi myöntää työnantajakohtaisesti. 
  • Työvoiman saatavuusharkintaa ei tulisi soveltaa jo maassa olevaan ulkomaalaiseen työntekijään, joka työskentelee Suomessa työntekijän oleskeluluvalla ja haluaa vaihtaa työhön toiselle ammattialalle. 

Muutokset mahdollistaisivat työntekijän joustavan siirtymisen toiselle toimialalle tarvittaessa. Nykykäytäntö lisää riippuvuutta työnantajasta ja altistaa hyväksikäytölle.

  
2. Tilapäinen oleskelulupa hyväksikäytön uhreille 

Ulkomaalaislakia tulisi muuttaa niin, että työperäisen hyväksikäytön uhri voisi saada tilapäisen oleskeluluvan uuden työn hakemista varten silloin, jos hän on tehnyt työtä erityistä hyväksikäyttöä osoittavissa oloissa. Muutoksella voidaan suojella hyväksikäytettyjen ulkomaalaisten työntekijöiden asemaa ja mahdollistaa heidän oikeuksiensa toteutuminen. 

3. Alipalkkaukseen ja muuhun työehtojen rikkomiseen puuttumista tehostettava   

  • Ulkomaalaislakia tulisi muuttaa niin, ettei ulkomaalaisen työntekijän alipalkkaukseen ja/tai muihin työnantajavelvoitteiden rikkomiseen syyllistyneille työnantajille myönnettäisi jatkossa lupaa rekrytoida ulkomaalaisia työntekijöitä. Riippuen työnantajan lainvastaisen toiminnan luonteesta ja vakavuudesta, työnantaja ei saisi lupaa ulkomaisen työvoiman palkkaamiseen määräaikaisesti tai toistaiseksi.  
  • Työsuojeluviranomaisen toimivaltuuksia on laajennettava siten, että viranomaiselle säädetään laajemmat toimivaltuudet puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. 
  • Poliisin, syyttäjien ja työsuojeluviranomaisten koulutusta on lisättävä, jotta hyväksikäytön erilaisia muotoja tunnettaisiin paremmin.
  • Harmaan talouden ja työntekijöiden hyväksikäytön estämiseksi pitäisi eri viranomaisten (Avit, TE-toimistot, poliisi, rajavalvonta ym.) tehdä nykyistä tehokkaammin yhteistyötä. 
  • On tärkeää löytää keinoja saada ulkomaalaisten työntekijöiden alipalkkaus- ja hyväksi-käyttötilanteet viranomaisten tietoon. Keskeistä olisi kehittää monikielisiä, maksuttomia palveluja, joihin ulkomailta Suomeen töihin tuleva työntekijä voisi ottaa yhteyttä ja saada apua työntekoaan ja työsuhdettaan koskevissa ongelmissa. 
  • Ulkomaalaisten työntekijöiden on helpompaa ymmärtää työelämän pelisääntöjä ja yleisestikin kotoutua, jos he osaavat paikallisia kieliä. Siksi kielikoulutusta tulee tarjota myös työperäisille maahanmuuttajille, mahdollisuuksien mukaan työpaikoilla ja työajalla. Työnantajan tulisi huolehtia ulkomaisen työntekijän asianmukaisesta kielikoulutuksesta, mikäli työntekijä rekrytoidaan suoraan kolmansista maista työnantajien tarpeisiin. 

4. Palkkasaatavat turvattava

  • Hyväksikäytetyillä työntekijöillä on oikeus palkkaan tekemästään työstä. On varmistettava, että työntekijä saa hänelle kuuluvan palkan nopeasti ja mahdollisimman vähäisin kustannuksin. Tämän vuoksi on kehitettävä sovittelua ja niin sanotun matalan kynnyksen oikeussuojakeinoja. 

5. Tilaajavastuu uudistettava

  • Tilaajavastuuta on uudistettava niin, että tilaajan vastuuta alihankintaketjussa olevan työvoiman palkoista lisätään.     

6. Ihmisarvoiset työolot ja majoitus

  • Työsuojelu- ja terveysviranomaisten resurssointia ja valvontavaltuuksia terveellisten ja turvallisten työolosuhteiden valvonnassa tulee lisätä. Työnantajat tulee velvoittaa turvamaan työntekijöille säälliset työolosuhteet, taukotilat sekä asumisolosuhteet.

7. Ulkomaisten ei-työsuhteisten kausityöntekijöiden (luonnonmarjanpoimijat) asemaa on parannettava 

  • Lainsäädäntöä on muutettava niin, että luonnonmarjanpoiminta katsotaan työsuhteiseksi työksi, joka edellyttää työntekijän työlupaa. 

8. Työnvälitysmaksut

  • Lähtökohtana pitää olla työnvälityksen maksuttomuus ja ettei Suomeen tulevien työntekijöiden tarvitse maksaa välitysmaksuja. Suomen – ja myös EU:n tasolla – on aloitettava keskustelu työnvälityksen maksuttomuudesta niiden maiden kanssa, jotka sallivat työnvälityksen maksullisuuden. 

9. Poikkeusratkaisu jatkolupien myöntämiselle koronaepidemian aikana

  • SAK ehdottaa väliaikaista poikkeusratkaisua, jotta koronaepidemian aiheuttama tilanne ei aiheuttaisi ulkomaalaisen työntekijän tai hänen perheensä karkotusta. Poikkeusratkaisu tarkoittaa oleskelulupien tilapäistä jatkamista, vaikka jatkoluvan myöntämisen edellytykset tulorajojen osalta eivät täytykään. 

10. Joustoja työperäisten maahanmuuttajien perheenyhdistämisen tulorajoihin 

  • Nykyisten tulorajojen kohtuullisuus on syytä selvittää, erityisesti tilanteessa, jossa työntekijä pystyy elättämään itsensä ja perheensä, on kokoaikatyössä ja hänelle maksettava palkka on työehtosopimuksen mukainen. Tulorajoja arvioitaessa tarvitaan nykyistä suurempaa tapauskohtaista harkintaa. Näin voidaan välttää tilanne, jossa ulkomaisen työntekijän perhe hajoaa tulorajojen liian tiukan tulkinnan takia, millä puolestaan on kielteinen vaikutus kotoutumiseen. Tulorajoja arvioitaessa pitäisi huomioida myös alueelliset erot elinkustannuksissa.

Lisätietoja
Maahanmuuttopolitiikan asiantuntija Eve Kyntäjä, eve.kyntaja@sak.fi.

Lue lisää julkaisustamme:

SAK:n Maahanmuuttajien työsuhdeneuvonta neuvoo ulkomaalaistaustaisia työntekijöitä, jos heillä on työsuhteeseen liittyviä kysymyksiä tai ongelmia. 
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.