Työyhteisöjen moninaisuus tulevan vuosikymmenen haasteena
SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mukaan yksi tulevan vuosikymmenen työpaikkoja ja työyhteisöjä koskeva suuri muutos on palkansaajaväen muuttuminen myös etniseltä taustaltaan monimuotoisemmaksi työpaikoilla. Muutos koskettaa koko suomalaista yhteiskuntaa ja ajoittuu aikaan, jolloin Suomen työmarkkinoilla on menossa samanaikaisesti historiamme suurimpia ikäpolvenmurroksia.
– Suomi tarvitsee hallittua ja hyvin suunniteltua, työperäistä maahanmuuttoa. Olemme tietoisia siitä, että me emme pelkästään saa ulkomaista työvoimaa. Me saamme ihmisiä perheineen. Tämä tarkoittaa sitä, että maahanmuuttajilla tulee olemaan samat oikeudet kuin meillä suomalaisilla ja heillä on myös velvollisuuksia. Suomi ei voi kylmästi houkutella tänne ihmisiä ja lähettää heidät pois, kun työtilanne heikkenee. Meidän on oltava tästä tietoisia ja oltava valmiita kantamaan vastuuta maahanmuuttajista myös silloin, kun meillä mahdollisesti menee huonommin kuin työvoiman rekrytointiajankohtana. Työnantajillakin tulee olla oma vastuunsa maahanmuuttajien kotouttamisesta, koulutuksesta ja työllistämisestä, sanoi Ihalainen tänään Moninaisuuspäivän konferenssissa Helsingissä.
Hallittu maahanmuuttopolitiikka edellyttää Ihalaisen mukaan toimenpiteitä monilla yhteiskuntamme alueilla: sosiaali- ja perhepolitiikassa, asuntopolitiikassa, yhdyskuntasuunnittelussa, koulu- ja opetustoimessa sekä suomen ja/tai ruotsin kielen opetuksessa maahanmuuton alkuvaiheessa tai jo ennen maahanmuuttoa lähtömaan ja Suomen yhteistyöprojektina.
– Tärkeä kolmikantapohjalta valmisteltava kysymys on kielenopetuksesta aiheutuvien kustannusten jakaminen yhteiskunnan ja työnantajien välillä. Olen tietoinen siitä, että maahanmuutto on maatamme ja työelämää rikastuttava sekä hyödyntävä tekijä. Hyöty on sitä suurempi, mitä vähemmän etnistä syrjintää yhteiskunnassamme esiintyy ja mitä tehokkaammin kykenemme järjestämään maahanmuuttajille, mukaan lukien toisen polven maahanmuuttajat, mm. oppisopimuskoulutusta ja työharjoittelua, Ihalainen totesi.
Ihalaisen mukaan ammattiyhdistysliikkeen ja työnantajien tuleekin käynnistää vuoropuhelu työvoiman maahanmuutosta ja siitä, mitä se edellyttää työelämältä ja työelämän osapuolilta. SAK on tehnyt tätä tarkoittavan aloitteen EK:lle ja muille työmarkkinaosapuolille. EU:n työmarkkinaosapuolet hyväksyivät ja allekirjoittivat Firenzessä lokakuussa 1995 yhteisen julistuksen rotusyrjinnän ja muukalaisvihan ehkäisemisestä työpaikalla. Tätä julistusta ollaan nyt ajanmukaistamassa.
– Maahanmuuttajien ensimmäisen ja toisen polven osuus ay-liikkeen jäsenistössä kasvaa asteittain. On tärkeää kannustaa maahanmuuttaja- ja etnisen vähemmistötaustan omaavia liittymään ammattiyhdistysliikkeeseen. Työelämä ja toiminta ay-liikkeessä ovat maahanmuuttajan kotoutumista. On myös tärkeää kouluttaa maahanmuuttajia luottamustehtäviin ja antaa heille näitä tehtäviä, Ihalainen painotti.
– Maahanmuuttajien määrä onkin kasvussa SAK:n jäsenliitoissa. Eniten maahanmuuttajia on määrällisesti Metallityöväen liitossa, runsaat 3000 henkeä. Kunta-alalla oli yli 2000 ja PAM:ssa jo melkein 2300 maahanmuuttajataustaista jäsentä. Koko SAK:n jäsenistöstä maahanmuuttajia oli syksyllä 2004 vähän yli prosentti eli runsaat 11000 henkeä. Kun vertaamme tätä maahanmuuttajien työllisyyteen, voimme vain todeta, ettei järjestäytyminen ole ongelma, kun työpaikka on löytynyt, Ihalainen huomautti.
Lauri Ihalaisen puhe: Tulevan vuosikymmenen työpaikka – kasvaako työyhteisöjen moninaisuus?