Työttömyysturvaan parannuksia

Eduskunta on hyväksynyt esityksen uudeksi työttömyysturvalaiksi. Lakimuutokset merkitsevät SAK:n lakimiehen Janne Metsämäen mukaan monien SAK:n tavoitteiden toteutumista.

– Ansioturvalle pääsy helpottuu, lyhytaikaisten kokoaikatöiden vastaanotto tulee kannattavammaksi ja työttömyysturvan toimivuus paranee ilman uusien leikkauspakettien laatimista, summaa Metsämäki uuden työttömyysturvalain vaikutuksia.

Nyt hyväksyttyjen muutosten tavoitteena on kehittää työttömyysturvaa ja työvoimapolitiikkaa työssä pysymistä, työkykyä ja työllistymistä tukevaan suuntaan. Eduskuntakäsittelyssä lakipakettiin tehtiin vielä joitakin työttömien asemaa parantavia muutoksia. Muutokset tulevat pääosin voimaan vuoden 2003 alusta.

Työssäoloehto lyhenee

SAK:n ajama työssäoloehdon lyhennys toteutuu vuoden 2003 alusta. Päivärahakauden uusimisen ehtona oleva paluu- ja nollausehto lyhenee 10 kuukaudesta 8 kuukauteen eli 34 viikkoon. Paluu- ja nollausehdon tarkastelujakso ei lyhene, vaan pysyy 24 kuukaudessa. Ensimmäistä kertaa työmarkkinoille tulevien ns. alkuehto säilyy 10 kuukaudessa, mutta tarkastelujakso pitenee 28 kuukauteen. Nämä muutokset helpottavat ansioturvan piiriin pääsyä myös pätkätöissä.

Myös sovitellun päivärahan nollausehto lyhenee. Ensi vuoden alusta lähtien sovitellun päivärahan kolmen vuoden enimmäismaksuajan laskeminen aloitetaan alusta, jos päivärahan saaja on ollut sen jälkeen töissä vähintään 8 kuukautta entisen 10 kuukauden sijaan.

Yhdistelmätukityöstä työntekijälle kertyvä työssäoloehto kasvoi vuoden 2002 alusta puoleen entisen kolmasosan sijasta. Eduskuntakäsittelyssä kertymää muutettiin siten, että kertymä on puolet, jos työnantaja saa sekä työllistämistukea että työmarkkinatukea palkkauskustannuksiinsa. Jos työnantajalle maksetaan pelkästään työmarkkinatuen suuruista tukea, kertyy työssäoloehtoa työntekijälle täysimääräisesti.

Muutoksia soviteltuun päivärahaan

Lyhytaikaisten töiden vastaanottamista helpotetaan siten, että yli kahden viikon kokoaikatyöt jäävät pois sovitellun päivärahan piiristä. Yli kahden viikon kokoaikatyön jälkeen päivärahan maksamista jatketaan siis ilman sovittelua. Soviteltua päivärahaa voidaan esityksen mukaan maksaa viivästysten välttämiseksi myös ennakkomaksuna, jos esimerkiksi työnantajan palkkatodistusta ei ole heti saatavilla.

Tämän syksyn tuporatkaisussa sovittiin kolmikantatyöryhmästä, joka selvittää toukokuun 2003 loppuun mennessä, jatketaanko sovitellun päivärahan maksamista niille henkilöille, joilla enimmäisaika on täyttynyt. Väliinputoamisten estämiseksi eduskunta muutti lakia siten, että sovitellun päivärahan maksamista jatketaan syyskuun 2003 loppuun asti myös niille, joilla kolmen vuoden enimmäisaika on täyttynyt.

Erorahan tilalle korotettu ansio-osa

Eroraha liitetään osaksi työttömyysturvaa siten, että pitkään työelämässä olleille, tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanotuille voidaan maksaa ansiopäivärahaa korotettuna 150 päivän ajalta. Maksukauden pidentämisestä 130 päivästä 150 päivään sovittiin tämän syksyn tuporatkaisussa. Korotetun ansio-osan saamisen edellytyksenä on 20 vuoden työhistoria ja viisi vuotta työttömyyskassan jäsenyyttä. Muutos laajentaa perinteiseen erorahaan verrattuna saajien piiriä. Korotetussa ansio-osassa ei ole ikärajaa eikä työsuhteen yhdenjaksoisuusvaatimusta.

Korotettu ansio-osa on 55 prosenttia päiväpalkan ja peruspäivärahan erotuksesta. Yli 2050 euron kuukausipalkan ylimenevältä palkan osuudelta ansio-osa on 32,5 prosenttia. Korotus on 2000 euron kuukausituloilla 6,54 e/pv ja 2500 euron kuukausituloilla 9,11 e/pv. Oikeus korotettuun ansio-osaan säilyy, jos henkilö työllistyy uudelleen ennen 150 päivän kulumista. Koulutukseen osallistuva voi saada korotettua ansio-osaa myös 150 päivän jälkeen enimmillään 500 päivältä tai työvoimapoliittisessa aikuiskoulutuksessa koko koulutuksen ajan.

Voimaantulosäännösten mukaan oikeus korotettuun ansio-osaan on niillä, joiden työsuhde päättyy vuoden 2003 puolella. Jos työsuhde on päättynyt vuoden 2002 puolella, on henkilöllä oikeus erorahaan, kun erorahan edellytykset täyttyvät. Tämä tarkoittaa mm. sitä, että henkilö on ollut vähintään kuukauden työnhakijana. Työsuhteen päättymisaika ratkaisee siis sen, onko henkilö vanhan erorahan vai uuden korotetun ansio-osan piirissä.

Lomakorvausten jaksotus ja päivärahan määräytyminen oikeudenmukaisemmiksi

Lomakorvausten jaksotusta lievennetään mm. siten, että jaksotus tehdään aina viimeisen työsuhteen palkan mukaan, jolloin jaksotusaika vastaa nykyistä paremmin ansaittua loma-aikaa. Takautuvasti myönnettyjen työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamista työttömyysturvan takaisinperinnöistä luovutaan. Tämä merkitsee selvää parannusta pientä työkyvyttömyyseläkettä saavien asemaan.

Päivärahan määräytymistä parannetaan siten, että kahdesta tai useammasta osa-aikatyöstä voidaan ansiot ottaa päivärahan perustaksi 40 viikottaiseen työtuntiin asti. Nykyisin määrittelyyn voidaan ottaa vain ns. päätyön ansiot.

Päivärahan perusteena olevia ansioita voidaan korottaa uudistuksen jälkeen indeksillä, jos ansiot ovat useita vuosia aikaisemmalta ajalta. Tämä parantaa päivärahan tasoa lastenhoitojaksojen jälkeen sekä tilanteissa, joissa työttömyys alkaa osa-aika- tai osatyökyvyttömyyseläkkeen jälkeen.

Työttömyyseläkeputkeen ei muutoksia 1940-luvulla syntyneille

Ennen vuotta 1950 syntyneillä ei tule muutoksia työttömyyseläkeputkeen. Heillä on oikeus työttömyysturvan lisäpäiviin 57-vuotiaana ja oikeus työttömyyseläkkeeseen 60-vuotiaana.

Vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneillä työttömyyseläke korvataan työttömyysturvan lisäpäivillä ja oikeudella varhennettuun vanhuuseläkkeeseen. Lisäpäiväoikeus alkaa kaksi vuotta myöhemmin eli 59-vuotiaana. Päivärahaa voidaan maksaa 65 vuoteen asti. Lisäpäivillä oleva työtön voi jäädä vanhuuseläkkeelle ilman varhennusvähennystä 62 vuoden iässä.

Ikärajan noususta aiheutuvia väliinputoamistilanteita estetään säätämällä 57-vuotiaille oikeus tukityöhön. Eduskunta lievensi vuonna 1950 ja sen jälkeen syntyneiden lisäpäiväoikeuden edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa siten, että viiden vuoden työhistorian tarkasteluaika pitenee 15 vuodesta 20 vuoteen.

Tarkennuksia työvoimapoliittisiin edellytyksiin

Eduskunta tarkensi joiltakin osin työn vastaanottamista ja työstä eroamista koskevia pykäliä. Eduskunnan tekemät muutokset parantavat työttömän oikeudellista asemaa tilanteissa, joissa kieltäytyminen työstä tai työstä eroaminen ilman pätevää syytä voi johtaa kuukausien pituiseen rangaistuskarenssiin.

Ei muutoksia rahoitusosuuksiin

Työttömyysturvaan tehtävät muutokset eivät lisää työttömyyskassojen rahoitusosuutta. Eri rahoittajatahojen välinen kustannusten jako säilyy siten, etteivät erorahajärjestelmään ja työttömyyseläkkeisiin tulevat muutokset aiheuta rahoitusvastuiden siirtymistä työttömyyskassoille. Työnantajan omavastuu työttömyyseläkkeistä siirtyy työttömyysturvan puolelle.

Tupot parantaneet työttömien asemaa

Vuodenvaihteessa voimaan tulevat työttömyysturvan parannukset ovat lähtöisin syksyn 2000 tuloratkaisusta, jossa sovittiin työttömyysturvaa selvittävän työryhmän asettamisesta. Työryhmä teki ehdotuksensa syksyllä 2001 ja uudistukset toteutuvat vuoden 2003 alusta. Samassa tupossa sovittiin työttömyysturvan tasokorotuksesta, joka tuli voimaan jo maaliskuun 2002 alusta.

Viime syksyn tupossa sovittiin kahdesta työttömyysturvaan liittyvästä selvitystyöstä. Kolmikantaisesti selvitetään työttömyyspäivärahojen maksaminen sääesteiden vuoksi lomautetuille työntekijöille sekä sovitellun päivärahan maksaminen enimmäisajan jälkeen. Sääestepäiviä koskevan selvityksen määräaika on maaliskuun lopussa 2003 ja soviteltua päivärahaa koskevan selvityksen määräaika toukokuun lopussa 2003.

Lisätietoja

SAK:n lakimies Janne Metsämäki

Muista ensi vuoden alussa voimaan tulevista lakimuutoksista löytyy tietoa
.