Työntekijöiden perusoikeuksia ei saa murentaa poikkeusolojen varjolla

SAK pitää työryhmän mietintöä valmiuslain kokonaisuudistukseksi epätasapainoisena. Ehdotus johtaa työntekijöiden perusoikeuksien tarpeettomaan ja laaja-alaiseen heikentämiseen poikkeusolojen varjolla.

SAK:n juristi Paula Ilveskivi korostaa, että poikkeusoloissa annettavien lisätoimivaltuuksien tulee olla välttämättömiä, tarkkarajaisia ja ajallisesti tiukasti rajattuja.

– Työryhmän mietinnössä esitetty sääntely on useilta osin niin väljää, että se voi käytännössä normalisoida työntekijöiden oikeuksiin puuttumisen myös tavanomaisissa kriisinhallintatilanteissa.

Mietinnössä määritellyt poikkeusoloperusteet ovat SAK:n mukaan liian laajoja ja avoimia. Perusteita voidaan tulkita väljästi ja ne voivat myös kumuloitua, jolloin kynnys työntekijöiden oikeuksiin puuttumiselle voi madaltua kohtuuttomasti.

Erityisen ongelmallisena SAK pitää hybridiuhkia koskevia työryhmän ehdotuksia.

– Vaarana on, että ehdotuksen perusteella esimerkiksi taloudellisia tai työmarkkinoihin liittyviä häiriöitä voitaisiin tulkita poikkeusoloiksi. Tällaisten häiriöiden perusteella työntekijöiden työaikaa, työvelvoitteita ja liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa ilman, että sille olisi riittävän painavat perusteet, Paula Ilveskivi huomauttaa.

Mietinnön esitykset antavat työnantajille erittäin laajat toimivaltuudet ilman riittävää valvontaa tai sanktioita. Työnantajilla olisi poikkeusoloissa erittäin laajat mahdollisuudet poiketa työelämän keskeisestä suojalainsäädännöstä, kuten työaikaa, lepoaikoja, vuosilomia, ylitöitä tai yhteistoimintaa koskevasta sääntelystä.

SAK pitää vakavana puutteena sitä, että mietinnössä ei esitetä säädettäväksi riittävistä työnantajiin kohdistuvista valvontamekanismeista eikä väärinkäytösten seuraamuksista. Myöskään työnantajien velvollisuus dokumentoida poikkeusten käyttöä ei ole riittävä.

– On kohtuutonta, että työnantajille annetaan näin laajat toimivaltuudet ilman vastaavia työntekijöiden oikeussuojakeinoja. Poikkeusolojen varjolla ei voi rakentaa rinnakkaista järjestelmää, jossa työnantajan harkinta korvaa lain tarjoaman suojan, SAK:n Paula Ilveskivi toteaa.

Myös sosiaaliturvaa koskevat poikkeukset ovat SAK:n mukaan erittäin ongelmallisia. Mietinnön esitykset antaisivat valtioneuvostolle mahdollisuuden lykätä, alentaa tai keskeyttää useita keskeisiä etuuksia, kuten eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäiväraha ja asumistuki. Näihin puuttuminen kohdistuisi laajasti koko väestöön ja heikentäisi erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien toimeentuloturvaa.

SAK korostaa poikkeusolojen vaativan sääntelyä. Sääntelyn pitää kuitenkin olla välttämätöntä, oikeasuhtaistaista ja täsmällistä. Lisäksi on pidettävä huoli siitä, että työntekijät otetaan mukaan poikkeusolojen toimivaltuuksien valmisteluun.

– Valmiuslaki ei saa muodostua väyläksi, jonka kautta työntekijöiden oikeuksia voidaan heikentää ilman asianmukaista valvontaa. Kriisinkestävyys ja työntekijöiden perusoikeudet eivät ole ristiriidassa, mutta tasapainon on toteuduttava lainsäädännössä, Paula Ilveskivi painottaa.