Työntekijän tarpeet keskiöön työvoiman maahanmuuton edistämisessä
Sisäasiainministeriön työryhmä luovutti eilen ministeri Astrid Thorsille raportin, jossa annettiin suosituksia mm. työvoiman maahanmuuton edistämistä koskevasta yhteistyöstä lähtömaiden kanssa. SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Pia Björkbacka on tyytyväinen, että raportin lähtökohtana on vastuullinen, eettisiä periaatteita noudattava rekrytointi.
– Raportin rekrytointisuosituksissa otetaan huomioon työnantajan tarpeiden lisäksi korostetusti myös työntekijän asema ja lähtömaan yhteiskuntakehitys. Eettisen rekrytoinnin periaatteiden painottaminen ja työntekijän hyväksikäytön estäminen on erityisen tärkeää Kaakkois-Aasian maissa. Näiden maiden esille nostaminen raportissa on siksi perusteltua, Pia Björkbacka toteaa.
Kaakkois-Aasian maat eivät kuitenkaan ole keskeisessä asemassa työvoiman rekrytoinnissa Suomeen. Vuonna 2007 eniten EU/ETA-alueen ulkopuolisia työlupia myönnettiin venäläisille ja ukrainalaisille (3 477 työlupaa). Kaakkois-Aasian maista top 10 -listalla oli vain Kiina (329 työlupaa).
– Kuten tähänkin asti, Suomen kannalta merkittävimmät ulkomaalaisen työvoiman lähtömaat löytyvät Euroopan unionista ja muilta lähialueilta. Suomessa on runsaasti töissä Baltian maiden, Venäjän, Puolan ja Ukrainan kansalaisia. Työvoimakoordinaattorien rekrytoiminen olisikin erityisen hyödyllistä juuri näihin maihin, Björkbacka sanoo.
Suomen edustustojen työntekijöille ja työnantajille suuntaama neuvonta ja tiedotus painottuvat eri lailla EU:ssa ja lähialueilla kuin Kaakkois-Aasian maissa. Edustustojen on tunnettava paikallisten olojen sekä työnvälityksen toimijoiden ja toimivuuden lisäksi myös paikalliset eläke-, vakuutus- ja verotuskäytännöt.
– Ulkomaiset ja kotimaiset vuokratyö- ja työvoimanvälitysyritykset kiertävät valitettavan usein työnantajavelvoitteita ja -vastuita. Edustustojen olisikin tuettava ennen kaikkea työntekijöiden suoraa rekrytointia Suomeen, Pia Björkbacka toivoo.
Sisäasiainministeriön työryhmän raportissa käsitellään myös työvoiman maahanmuuttoa koskevaa tiedottamista, EU-rahoitteisia ohjelmia, sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilöstön rekrytoinnin erityiskysymyksiä, lähtömaissa järjestettävää valmennusta ja kielenopetusta, maahanmuuttajien opastusjärjestelmää ja ulkomaalaisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymisen edistämistä. Pia Björkbackan mukaan raportin lähtökohdat ja suositukset ovat etupäässä oikeansuuntaisia.
– Työryhmän raportissa halutaan mm. vahvistaa sitä jo tälläkin hetkellä toimivaa käytäntöä, jonka mukaan vastuu lähtömaassa tapahtuvasta valmennuksesta ja kielenopetuksesta kuuluu etupäässä työnantajalle. Pidän tätä ajatusta erittäin kannatettavana, Björkbacka toteaa.