Tuleva komissio suunnittelee eurooppalaista vähimmäispalkkaa – SAK: Avaus on hyvä, mutta työehtosopimuksia ei saa rapauttaa 

Komission tuleva puheenjohtaja Ursula von der Leyen on luvannut toteuttaa nopealla aikataululla esityksen siitä, miten EU:ssa taataan kaikille oikeudenmukainen vähimmäispalkka. SAK suhtautuu von der Leyenin avaukseen myönteisesti, kunhan sen varjolla ei rapauteta työehtosopimuksiin perustuvaa palkkojen määräytymistä.
05.11. 08:30
SAK
Eniten eurooppalaisesta vähimmäispalkasta hyötyisivät Itä-Euroopan maiden palkansaajat. Kuva Patrik Lindström.

SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä sanoo, että tulevan puheenjohtajan poliittiseen ohjelmaan sisältyvä lupaus oli yllätys, vaikka eurooppalaisesta vähimmäispalkasta on puhuttu pitkään. Muun muassa Saksa ja Ranska sekä Euroopan parlamentin SD-ryhmä on pitänyt asiaa esillä.

Vielä ei tiedetä, millä tavalla tuleva komissio aikoo vähimmäispalkat toteuttaa. Von der Leyen totesi avauksessaan, että vähimmäispalkat määriteltäisiin kansallisesti joko työehtosopimuksin tai lainsäädännöllä niin, että tavoite palkasta, jolla voi tulla toimeen, toteutuu.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestö ETUC on esittänyt, että lakisääteisten vähimmäispalkkojen pitäisi olla vähintään 60 prosenttia jäsenmaan keskipalkasta. 

Minimipalkkalainsäädäntö ei yksin riitä

SAK:n hallitus linjasi lokakuussa, että eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen pitää tavoitella asiassa ratkaisua, joka edistää vähimmäispalkkojen nousua matalan palkkatason maissa, mutta turvaa samalla työehtosopimuksiin perustuvan palkkasopimisen maissa, joissa tämä malli on käytössä. 

Pekka Ristelä painottaa, että pelkät vähimmäispalkkasäännökset eivät riitä, vaan tarvitaan myös toimia, jotka edistävät jäsenmaissa palkkojen määräytymistä alakohtaisesti sovittavilla työehtosopimuksilla. 

Pekka Ristelä.

– Komission esitys ei saa olla sellainen, että se käytännössä heikentää työehtosopimusjärjestelmää tai horjuttaa työehtosopimusten yleissitovuutta. 

Todennäköiset vaihtoehdot direktiivi tai suositus

Pekka Ristelä pitää todennäköisinä toteuttamisvaihtoehtoina jäsenmaiden lainsäädäntöä ohjaavaa direktiiviä tai EU-maiden ministereistä koostuvan neuvoston suositusta. 

– Direktiivin hyvä puoli on, että se velvoittaisi suoraan jäsenmaita ja näin varmistaisi vähimmäispalkkojen kehityksen. Direktiivi ei kuitenkaan saisi uhata meidän malliamme, jossa ei ole minimipalkkalainsäädäntöä vaan palkoista sovitaan alakohtaisissa työehtosopimuksissa.

Jos vähimmäispalkoista annetaan neuvoston suositus, ratkaisevaa on se, miten suositus pannaan toimeen.

– Suosituksen pitäisi olla toteutustavaltaan sellainen, että se nostaa pienimpiä palkkoja eikä missään tapauksessa ohjaa heikentämään niitä, Ristelä tähdentää.

Matalimpien palkkojen nostaminen vähentäisi palkkakilpailua

Eniten eurooppalaisesta vähimmäispalkasta hyötyisivät Itä-Euroopan maiden palkansaajat. Niissä työehtosopimusten kattavuus on huono ja lähtöpalkat matalia. EU:n alhaisimpia palkkoja maksetaan Romaniassa ja Bulgariassa.

Myös suomalaiset palkansaajat ja muiden korkeamman palkkatason maiden työntekijät hyötyisivät, sillä pienimpien palkkojen nousu kaventaa palkkakuilua ja hillitsee palkkakilpailua jäsenmaiden välillä. 

Pekka Ristelä painottaa, että tärkeä tavoite on myös köyhyyden ja maiden sisäisten palkkaerojen kaventaminen.

ETUC ei ole vielä päättänyt, millaisin painotuksin se lähtee vaikuttamaan komissioon ja Euroopan parlamenttiin, sillä järjestön sisällä on asiasta erilaisia näkemyksiä. Esimerkiksi Pohjoismaille on tärkeää, että minimipalkkalainsäädäntö ei nakerra työehtosopimusjärjestelmää. 

SAK on ETUCin jäsen. 

Pirjo Pajunen

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.