Tuire Santamäki-Vuori: Vähimmäisehdot turvattava myös perinteisen palkkatyön harmailla reunoilla

SAK:n valtuuston kokous 19.-20.11.2009

SAK:n valtuuston kaksipäiväinen syyskokous alkoi tänään Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Kokouksen avasi SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Torstain ohjelmassa on myös SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn katsaus ajankohtaiseen talous- ja työmarkkinatilanteeseen.

Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu ja liittoesitykset. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet ja referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista.

Tuire Santamäki-Vuoren avauspuheenvuoro

Työmarkkinoilla tulopolitiikan lopun tyhjäksi jättämä näyttämö avautuu täysin arvaamattomana. Työnantajien EK kieltäytyi keskitetystä palkkasopimisesta toteamalla, että yhden koon malli ei enää toimi. Nyt EK pyrkii itse sanelemaan kaikille aloille yhtäläisen palkkaratkaisun. Tulopolitiikan kaudella sopimukset palkoista, sosiaali- ja työelämäasioista sekä verotuksesta niputettiin yhteen kokonaisratkaisuiksi, joilla haettiin kuhunkin tilanteeseen toimivia raha- ja laatuasioiden yhdistelmiä. Nyt maan hallitus seuraa näitä tilanteita varsin ponnettomana katsomosta.

Sen sijaan, että hallitus omilla toimenpiteillään avittaisi sopimuksiin pääsyä, se valvoo valtion menokehyksien pitävyyttä keinoista ja seurauksista piittaamatta. Julkisten palvelujen ja hyvinvointimenojen karsinta johtavat siihen, että talouskriisistä maksavat eniten ne, joilla siihen on vähiten varaa. Kylmää kyytiä näyttäisi olevan luvassa lähivuosinakin, sillä valtiovarainministeri Katainen hakee Suomen julkisen talouden saneeraukseen mallia Virosta ja Liettuasta. Ironista on, että tämän politiikan seurauksia ei ehkä pystytä jatkossa todentamaan.

Valtion tuottavuusohjelman ja määrärahaleikkausten vuoksi myös Tilastokeskuksen tilastotuotantoa uhkaavat supistukset. Esityksen mukaan esimerkiksi varallisuus-, työolo-, ajankäyttö- ja kulutustutkimukset lakkautettaisiin määrittelemättömäksi ajaksi ja työvoimatutkimuksen tiedonkeruuta supistettaisiin. Mikäli tilastotuotannon karsinta toteutuu suunnitellussa laajuudessa, tiedollisesti ja poliittisesti tärkeä tutkimus yhteiskunnallisten erojen ja eriarvoisuuden muutoksista Suomessa tulee mahdottomaksi.

Työttömiä harhautetaan kamppailemaan keskenään

Työttömyys kasvaa rajusti. Työn teettämisen tapoja muutetaan. Yritystoiminnan ja työnantajan riskiä siirretään yksittäisten ihmisten harteille teettämällä työtä monenkirjavissa pätkä- ja silpputyösuhteissa tai hankkimalla työsuorituksia erilaisin toimeksiantosopimuksin vuokrafirmoilta tai itsensä työllistäviltä ammatinharjoittajilta. Työttömyys ja vajaatyöllisyys raunioittavat toimeentulon yhä useammissa kotitalouksissa.

Riittävä ja toimiva työttömyysturva on nyt erityisen tärkeä. Yhä uudelleen esille nousevat ehdotukset työttömyysturvan muutoksiksi eivät kuitenkaan vastaa työttömien ja itsensä työllistävien tarpeisiin. Ne tähtäävät ainoastaan ansioturvan heikennyksiin. Vaatimuksia ansio- ja perusturvan välisen kytköksen purkamisesta perustellaan virheellisin väittein, joita toistetaan oikaisuista välittämättä. Työttömiä yritetään harhauttaa kamppailemaan keskenään.

Ay-liike haluaa parantaa perus- ja ansioturvaa rinnakkain. Meillä on suuri tarve korjata niitä puutteita, joita esiintyy työttömyysturvan ja muun sosiaaliturvan toimivuudessa epävakailla työmarkkinoilla. Pätkä- ja silpputyötä tekevien vajaatyöt tai siirtymät palkkatyön ja itsensä työllistämisen välillä eivät saisi merkitä turvattomia loukkuja, joita työtulojen ja tarveharkintaisten sosiaalietuuksien jatkuvasta yhteensovituksesta aiheutuu. Se, miten näihin epäkohtiin halutaan tarttua, mittaa samalla päätöksentekijöiden halua edistää sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoisuutta.

Ay-liike puolustaa heikompien oikeuksia

Ay-liike on koko historiansa ajan ollut kansainvälinen ja heikompien oikeuksia suojaava liike. Vaikuttaminen työelämän perusoikeuksien toteutumiseen ja työehtojen kohentamiseen kaikkialla maailmassa sai aluksi pontimensa liikkeen kansainvälisestä solidaarisuudesta. Globalisaation kutistamassa maailmassa ay-liikkeen kansainvälinen toiminta ihmisarvoisen työn edistämiseksi palvelee nyt myös suoraan suomalaisia työntekijöitä. Ehkäisemällä työn sosiaalista polkumyyntiä turvaamme samalla kansallisten työehtojen ja turvallisten työolojen kehittämistä sekä suomalaisen työn tulevaisuutta.

Yhtä avarakatseisesti ay-liikkeen tulisi tunnistaa nyt ne haasteet, joita työn muuttuvat teettämisen ja hankinnan tavat synnyttävät edunvalvonnan sisällölle ja piirille. Rakennemuutos maalta kaupunkiin merkitsi palkkatyön muuttumista vallitsevaksi työn teettämisen muodoksi. Sitä palkkatyö on vahvasti edelleen, vaikka palkkatyön teettämisen kirjo on työn varmuuden, jatkuvuuden, autonomian ja työehtojen suhteen suuri. Osa palkkatyöstä johtuvista oikeuksista ja etuuksista on edelleen sidottuja työsuhteen pituuteen tai palveluun saman työnantajan palveluksessa, vaikka olemme koko ajan onnistuneet tasavertaistamaan pätkä- ja silpputyöntekijöiden asemaa lukuisilla uudistuksilla.

Jatkossa yhä useampi tekee työtä muussa kuin työsuhteessa. Monilla on työ- ja toimeksiantosuhteita rinnakkain tai peräkkäin. Yritysten alihankintaverkostot tai kotitalousvähennyksen ja palvelusetelien käytön laajennukset lisäävät nainen ja moppi, mies ja moottorisaha tai nuori ja läppäri -tyyppistä itsensä työllistämistä. Muutos koskettaa nykyisiäkin ammattiliittojen jäseniä. Osalle muutos on pakon sanelema, osalle se on vastausta kaipuuseen työn tekemisen suuremmasta autonomiasta. Tässä muutoksessa työ irtoaa kokonaan siitä turvaavasta sääntelystä, mitä ay-liike on palkkatyösuhteisiin neuvotellut. Liikkuminen töiden ja työn tekemisen tapojen välillä aiheuttaa kohtuuttomia menetyksiä myös sosiaalietuuksissa.

Palkkatyö hapertuu – itsensä työllistävät edunvalvonnan piiriin

Itsensä työllistäjä kantaa markkinariskit suoraan ilman, että riskin vastapainona olisi aitoa mahdollisuutta yrittäjän voittoon. Esimerkiksi hoiva- ja puhtausalalla tyypillisessä naisyrittäjyydessä työajat venyvät, mutta keskiansiot näyttävät jäävän palkkatyötäkin pienemmäksi. Yksin neuvotellessaan ihmiset alihinnoittelevat työtään. He joutuvat kantamaan itse taloudelliset menetykset. Viimeistään viipeellä alihinnoittelu ja heikompi sosiaaliturva vaikuttavat kuitenkin koko alan työpaikkoihin ja työehtoihin. Ay-liikkeen tavoite heikompien suojelemiseksi ja omien nykyisten jäsenten etujen valvomiseksi kohtaavat tässä asiassa samalla tavalla kuin kansainvälisessä toiminnassa.

SAK:n tulevaisuustyö tähtää edunvalvonnan uudistumiseen. Työn teettämisen ja työn hankinnan muuttuvat tavat haastavat meidät laajentamaan edunvalvonnan piiriä ja pyrkimään työtä tekevien vähimmäisehtojen yhdenvertaiseen sääntelyyn työn tekemisen tavasta riippumatta. Tutkija Anu Suorannan käyttämää termiä lainaten tes-järjestelmän rinnalle tarvittaisiin järjestelmä Itsensä Työllistävien Suojaamisen Ehdoiksi, ITSE. Eikö ay-liike voisi toimia moottorina siinä, että yhteiskunnan tilastoissa tunnistettaisiin kattavasti uudenlaiset työn teettämisen tavat ja että itsensä työllistävien tekemän työn hintaa seurattaisiin hintapörssissä? Hintajulkisuus tasoittaisi tietä myös eettiselle kuluttamiselle &#;8211 sille, että ostaessaan esimerkiksi omaisilleen kotipalveluja ei tietämättään joutuisi osalliseksi työn polkumyyntiin.

Yritysten ja julkisorganisaatioiden tiukka talous ruokkii lyhytnäköistä säästöjen hakemista. Muutos uhkaa jättää työelämään myös pysyviä, palkkatyötä hapertavia murtumia. Ay-liikkeellä on nyt luontainen paikka hakea luottamusta työn tekemisen vähimmäisehtojen turvaajana myös perinteisen palkkatyön harmailla reunoilla.