Tuire Santamäki-Vuori: Taantuma on jo täällä
SAK:n valtuuston kokous 21.-22.11.2008
SAK:n valtuuston kaksipäiväinen syyskokous alkoi tänään Kiljavan opistolla Nurmijärvellä. Kokouksen avasi SAK:n valtuuston puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori. Perjantain ohjelmassa on myös SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen katsaus ajankohtaiseen talous- ja työmarkkinatilanteeseen. Valtuusto käsittelee kokouksen aikana myös mm. valmisteilla olevaa sosiaaliturvan uudistamista.
Osoitteesta www.sak.fi/valtuusto löytyvät SAK:n valtuuston esittely, syyskokouksen aikataulu ja liittoesitykset. Samaan osoitteeseen kerätään kokouksen aikana mm. lehdistötiedotteet ja referaatteja valtuustossa pidetyistä puheista.
Tuire Santamäki-Vuoren avauspuheenvuoro
Kansainvälisen rahoituskriisin rajuus on yllättänyt käytännöllisesti katsoen kaikki. Osakemarkkinoilla tästä vuodesta saattaa tulla maailman pörssihistorian pahin 150 vuoteen. Koko maailmantalous on taantumassa. Kansainvälinen valuuttarahaston pelastustoimiin joutuvat tarttumaan lukuisat valtiot – tällä viikolla Islanti ja Pakistan. Taloustieteen tuore nobelisti Paul Krugman neuvoo nyt hallituksia ryhtymään mittaviin talouden elvytystoimiin. Poikkeuksellisen riskialttiissa taloustilanteessa on parempi tehdä liian paljon kuin liian vähän. Ylikuumenemisen vaaraa ei ole.
Suomenkaan osalta ei ole kyse vain viennin kautta rantautuvista vaikutuksista kuten vielä muutama kuukausi sitten yleisesti oletettiin. Syyskuussa valmistunut hallituksen esitys valtion vuoden 2009 talousarvioesitykseksi perustui suhdannenäkemykselle, jonka mukaan talouskasvu heikkenisi ensi vuonna parin prosentin tuntumaan ja työttömien määrä vähenisi edelleen. Tuotannon ennustettiin kääntyvän kasvuun ensi vuoden jälkipuolella sen seurauksena, kun kuluttajien ostovoimaa esitettiin kasvatettavaksi useita veroja alentamalla. Hyvinvointipalveluista huolehtiville kunnille talousarvioesitys ei luvannut elvytystä eikä kiristystä. Kuntien omien verotulojen arvioitiin tuolloin kuitenkin kasvavan vielä kohtuullisesti.
Uusimmat suhdannearviot avaavat kokonaan toisenlaisen näkymän ensi vuodelle: tuotanto polkee paikallaan, työllisten määrä vähenee kymmenillä tuhansilla ja työttömyys kasvaa. Kuntien verotulojen kasvu hyytyy täysin. Taantuma on jo täällä. Nyt pohditaan, voiko taantuma äityä myös Suomessa pitempiaikaiseksi laskukaudeksi.
Elvytystä kuntien talouteen
Vastauksena talouskehityksen heikentymiseen Vanhasen hallitus on tällä viikolla päättänyt toimenpiteistä, joilla yritetään lievittää yritysrahoituksen ongelmia ja ehkäistä rakentamisen äkkipysähdystä. Investointien vauhdittaminen nyt esitettyä ronskimminkin on tarpeen. Se ei kuitenkaan yksin riitä varsinkin, kun talouden epävarmuus vie vaikuttavuutta veronalennuksilta. Kotitaloudet pyrkivät varautumaan tulevaisuuden riskeihin lisäämällä säästämistä. Siksi vain osa ostovoiman kasvusta kanavoituu kotimaiseen kulutukseen.
Hallitus jätti käyttämättä juuri sen keinon – kuntien talouden elvyttämisen, jolla voisi kaikista suorimmin ja varmimmin vaikuttaa kotimaiseen kysyntään, kansalaisten tarvitsemiin hyvinvointipalveluihin ja työpaikkojen turvaamiseen alueellisesti tasapainoisella tavalla. Kovapintainen pidättäytyminen kuntien talouden elvyttämisestä viestii sitä, että finanssikriisin laskua maksatetaan meilläkin tietoisesti niillä hoivaa ja huolenpitoa tarvitsevilla, joilla on siihen kaikista vähiten varaa.
Työntekijöiltä odotetaan taas kerran uhrautumista palvelujen pelastamiseksi. Muutoinkin ylikuormittuneissa työyhteisöissä venyminen ei kuitenkaan ole enää mahdollista.
Julkisen sektorin omat henkilöstövähennykset jäihin
Hallitus on peräänkuuluttanut yrityksiltä korkeaa kynnystä lomauttaa ja irtisanoa työntekijöitä. Edellisen laman merkittävin opetus oli näet siinä, että kaikkein tärkeintä on ehkäistä työttömyyden nousua. Tärkeän vetoomuksen uskottavuudelta menee kuitenkin pohja sillä, etteivät poliitikot tartu niihin keinoihin, joilla henkilöstövähennyksiä ja turvattomuuden kokemusta voitaisiin nyt edes julkisen sektorin osalta padota.
Päinvastoin. Yt-neuvotteluja henkilöstövähennyksistä käydään niin kunnissa kuin valtiolla. Valtionhallinnon tuottavuusohjelmaksi naamioidulla hankkeella on määrä vähentää tuhansia valtion työpaikkoja alkaneen taloustaantuman aikana. Lisäksi alueellistamista vauhditetaan vaikutusarvioinneista ja kustannuksista piittaamatta. Viimeistään nyt julkishallinnon omat henkilöstövähennyshankkeet tulisi laittaa jäihin.
Työmarkkinoilla tulopolitiikan lopun tyhjäksi jättämä näyttämö avautuu nyt täysin arvaamattomana. Hallitus kehottaa palkansaajakeskusjärjestöjä suitsimaan jäsenliittojaan palkkamalttiin. Työnantajien EK taas kieltäytyy keskitetystä palkkasopimisesta toteamalla, että yhden koon malli ei enää toimi. Odotukset neuvottelujen kulusta ja sopimisen asiapiiristä ovat toistaiseksi täysin hajallaan. Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen yhteistä sitoutumista naisten ja miesten välisten palkkaerojen kaventamiseen vähintään viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä ei kuitenkaan voi missään vaihtoehdossa unohtaa. Osapuolten välistä luottamusta mitataan juuri vaikeina aikoina.
Halukkuus lähteä talkoisiin riippuu myös siitä, miten yhteisten ponnistelujen hyödyt jaetaan. Tuloerojen maailmanluokassakin raju kasvu ja verotuksen epäoikeudenmukaisuudet heiluttavat monen uskoa reiluun kohteluun jatkossa.
Kolmikantaisella työelämä- ja sosiaaliasioiden valmistelulla on Suomessa tulopolitiikkaakin pitempi historia, joka juontaa sotavuosien tavoitteesta lujittaa kansallista eheyttä ja yksituumaisuutta. Tulopolitiikan kaudella sopimukset palkoista, sosiaali- ja työelämäasioista sekä verotuksesta niputettiin yhteen kokonaisratkaisuiksi, joilla haettiin kuhunkin tilanteeseen toimivia raha- ja laatuasioiden yhdistelmiä. Myös nyt tarpeita ja valmisteluvaiheessa olevia aihioita palkansaajien kannalta tärkeiksi laatuasioiksi on varmasti riittämiin hallituksen ja työnantajien tarttua.
Työttömyysturvan kehittämisessä pätkätyöntekijöiden tarpeet huomioon
Ensimmäiseksi valmistuu päätettäväksi pohjatyö työttömyysturvan kehittämiseksi. Sekä edunvalvontaa että politiikkaa tehdään ajassa – nivomalla akuutit tarpeet ja mahdollisuudet yhteen pitemmän ajan uudistuslinjan kanssa. Itsestään selvää tulisi olla, että nykyinen ansio- ja perusturvan välinen kytkös etuuksien rahoituksessa ja tasossa säilytetään, jotta valtiovalta kohtelisi syyperusteisen ansioturvan ja perusturvan saajia yhdenvertaisella tavalla.
Työttömyysturvan kehittämisessä ensimmäisenä pitää ottaa huomioon työelämän tulokkaiden ja pätkätyöntekijöiden tarpeet. Nyt on aika korjata niitä selviä puutteita, joita esiintyy paitsi työmarkkinatuen tarveharkinnassa, myös ansioturvan piiriin pääsyssä ja ansioturvan toimivuudessa epävakailla työmarkkinoilla. Tulokkaille aika työelämän odotushuoneessa ei saa merkitä juuttumista työtulojen ja tarveharkintaisten sosiaalietuuksien jatkuvasta yhteensovituksesta aiheutuvaan epävarmuuteen ja byrokratiaan.
Se, miten näihin työttömyysturvan epäkohtiin tartutaan, mittaa samalla päätöksentekijöiden halua ja kykyä edistää sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoisuutta muuttuvilla työmarkkinoilla. Väliaikatiedot poliitikkojen pyrkimyksistä eivät lupaa hyvää. Me SAK:laisen liikkeen toimijat haluamme toimia tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta kaikilla areenoilla. SAK on ja haluaa olla tulevaisuudessakin yhteiskunnallinen uudistaja ja keskustelunavaaja.