Tositoimia harmaan talouden torjuntaan
Hallitusohjelma SAK:n silmin
Harmaan talouden ennalta ehkäisemiseen, vähentämiseen ja valvontaan on hallitusohjelmassa otettu kantaa erityisen kattavasti. Keskeistä on SAK:n päälakimies Timo Koskisen mukaan riittävien viranomaisresurssien takaaminen valvontaan.
&#;8211 Ohjelmassa todetaan ansiokkaasti, että toimivan valvonnan edellytyksenä on poikkihallinnollinen viranomaisvalvonta. Se on tiedon kulun kannalta tärkeää, koska se tarkoittaa, että eri viranomaiset voisivat hyödyntää yhteisiä rekistereitä. Tähän asti yhteistyön puute on ollut ongelma, Koskinen arvioi.
Myös työsuojelua ja työehtoja valvovien viranomaisten resurssit, toimintavaltuudet ja organisointi luvataan selvittää edellisen hallituksen toteuttaman aluehallintoviranomaisuudistuksen jäljiltä.
– Ainakin työntekijäpuolelta on tullut viestiä, että ”mihin työsuojelupiirit ovat uudistuksessa hävinneet?”, Koskinenkin ihmettelee.
Julkisen sektorille suurempi vastuu hankinnoistaan
Julkinen sektori on vastuutettu entistä parempaan harmaan talouden ennalta ehkäisyyn.
– On esimerkiksi tarkoitus vakinaistaa julkisten hankintojen kiemuroissa painiskelevia opastava neuvontayksikkö.
Julkishallinnon tulisi jatkossa ostaa palvelut vain yrityksiltä, joilla on lakisääteiset asiat kunnossa. Ohjelmassa todetaan myös laajan tiedotuskampanjan tarpeellisuus.
Tilaajavastuulakia luvataan uudistaa
– On hyvä asia, että tilaajavastuulain uudistamistarpeet selvitetään ja pohditaan sen laiminlyönneistä seuraavia sanktioita, Koskinen kehuu.
Ohjelmassa luvataan myös toimia aktiivisesti Euroopan laajuisen tilaajavastuun toteuttamiseksi. Ulkomaille rekisteröityjen, Suomessa rajallisesti verovelvollisten yritysten verovastuita koskevat puutteet arvioidaan, ja ryhdytään tarpeellisiin toimiin yhdenvertaisen verokohtelun varmistamiseksi.
Lisäksi luvataan tehostaa laittoman ulkomaisen työvoiman käytön tutkintaa ja torjuntaa. Työvoiman väärinkäyttöön liittyvää mahdollista ihmiskauppaakin aiotaan ehkäistä lainsäädännön kautta.
Muita merkittäviä asioita ovat Koskisen mukaan rangaistusten koventaminen talousrikollisuuden osalta, rakennustyömailla käyttöön otettavat veronumerot sekä kuukausittainen työntekijä- ja urakkatietojen ilmoittamisvelvollisuus verohallinnolle. Siten voidaan varmistaa, että rakennuksilla todella työskentelevät ilmoitetut henkilöt, jotka maksavat myös veronsa Suomeen.
Edelleen tarvittaisiin lisätoimia
Koskinen löytää hallitusohjelmasta paljon hyviä, konkreettisia toimia harmaan talouden torjumiseksi, mutta vieläkin enemmän voisi tehdä.
– Harmaan talouden torjunnan kannalta miinusmerkkisenä asiana voi todeta, että kanneoikeuden sallimista ammattiliitoille ei ohjelmassa ainakaan suoraan luvata selvittää, Koskinen toteaa. Jo asian selvittäminen kolmikantaisesti olisi merkittävä asia, vaikkakin toteutumiseen on siitä usein vielä pitkä matka. Työehtojen tehokas valvonta edellyttää uudenlaista kykyä kehittää toimintatapoja, ja tämä sinänsä vanha idea olisi askel oikeaan suuntaan. Kanneoikeus palvelisi myös rehellisiä yrityksiä ja työnantajia, kun keplottelijatyönantajat saattaisivat joutua nykyistä herkemmin vastuuseen työntekijöidensä työehtojen polkumyynnistä.
Toinen pulma on Koskisen mielestä se, että tähän asti harmaata taloutta on torjuttu useissa eri ministeriössä ja kolmikantatyöryhmissä.
– Tässäkin ohjelmassa on kymmeniä erinomaisia ehdotuksia. Nyt niiden toteuttaminen pitäisi vain koordinoida siten, että kaikki hankkeet käynnistetään pikaisesti ilman tarpeettomia päällekkäisiä toimia. Ministeriöiden kissanhännänveto tärkeimpien hankkeiden osalta täytyy lopettaa. Tarvitaan jämptiä projektisuunnittelua vähintään neljäksi vuodeksi!
SAK:n asiantuntijat arvioivat tässä kesän 2011 artikkelisarjassa hallitusohjelmaa eri kanteilta. Muut sarjan artikkelit löytyvät oikean palstan linkkien kautta.