Toimivasta työterveyshuollosta pituutta työuriin

Työuria voidaan tehokkaasti pidentää ehkäisemällä työkyvyttömyyttä. Avainasemassa on toimiva työterveyshuolto, todettiin palkansaajakeskusjärjestöjen tänään Helsingissä järjestämässä asiantuntijaseminaarissa.

Tutkija Helena Rytkönen Eterasta listasi joukon kehittämisehdotuksia, joiden avulla työntekijöiden jaksamista voitaisiin parantaa. Kiirettä työpaikalla pitäisi vähentää ja joustavuutta lisätä esimerkiksi työaikajärjestelyillä. Työolojen, -tilojen ja -välineiden on oltava toimivia. Monipuoliset tehtävät ja mahdollinen työnkierto lisäävät työn mielekkyyttä. Kuntoutuksella, ennaltaehkäisyllä ja työterveyshuollon aktiivisella roolilla tuetaan työntekijöiden hyvinvointia. Myös oikeudenmukaiseksi koettu palkkaus on tärkeä jaksamista tukeva tekijä.

Työkykyjohtamiseen erikoistuneen Hoffmanco International Oy:n Arvi ja Lasse Parvinen esittivät laskelmia toimivan työterveyshuollon tuottamasta taloudellisesta hyödystä. Ottamalla vastuu työterveyshuollosta ja sen johtamisesta yritykset voivat säästää huimaavia summia. Keskeistä on tunnistaa ongelmat, puuttua niihin ajoissa sekä järjestää kattava seuranta, jolla varmistetaan, että ongelmat todella on ratkaistu.

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän Masto-hankkeen pääsihteeri Teija Honkonen kertoi, että masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle jäädään keskimäärin jo 49-vuotiaina, kun yleisen työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen keskiarvo 52 vuotta. Tutkimusten mukaan vain kolmannes masennuksesta kärsivistä on käyttänyt työterveyshuollon palveluja viimeisen vuoden aikana. Työterveyshuolto ei pysty tukemaan niiden masennuksesta kärsivien työntekijöiden kuntoutumista, jotka hakeutuvat masennuksen takia hoitoon muiden kuin työterveyshuollon kautta. Honkonen muistutti, että masennuksesta voi toipua. Toipuminen kestää 3&#;82116 kuukautta, jos asianmukainen hoito aloitetaan kahden viikon kuluessa oireiden tunnistamisesta. Liian usein oireita ei osata tunnistaa eikä niihin puututa ajoissa.

Kuntien eläkevakuutuksen tutkimus- ja kehittämisjohtaja Pauli Forma totesi alustuksessaan, että suomalainen työelämä hylkii osatyökykyisiä. Hänen mukaansa on havaittavissa, että taloudellisen laman aikana asenteet ovat koventuneet entisestään. Eri aloilla osatyökykyisyyteen suhtaudutaan eri tavoin. Esimerkiksi Kunta-alalla 90 prosenttia osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista on onnistuttu työllistämään, kun yksityisillä aloilla vastaava osuus on 60 prosenttia.

Forma esitteli Järvenpään kaupungissa kehitettyä mallia, jossa työkyvyn ylläpitoon vaikutetaan esimiehen aloitteellisuudella. Kun työntekijän työkyky uhkaa heiketä, työterveyshuolto otetaan varhaisessa vaiheessa mukaan konsultoimaan keinoissa työkyvyn ylläpitämiseksi.

***

Työurien pidentämiseen liittyvät SAK:n teemasivut löytyvät osoitteesta www.sak.fi/tyourat.