.
Teosten hyvitysmaksun tulee perustua kopioinnin määrään
Tekijöiden, esittäjien ja tuottajien tulee EU-direktiivin mukaan saada riittävä korvaus julkaistujen teosten yksityisestä kopioinnista. Poliittista keskustelua pitäisi käydä siitä, miten hyvin korvaus vastaa yksityisen kopioinnin määrää, muistuttaa Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta.
– Hyvitysmaksun pitää perustua tutkittuun tietoon kopioinnin määrästä. Nyt on sen sijaan keskitytty siihen, minkä verran hyvitysmaksua on missäkin teknisessä laitteessa, sanoo Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta tiedotteessaan.
Neuvottelukunnan mukaan hyvitysmaksun keräämistä voitaisiin yksinkertaistaa niin, että sitä kerättäisiin kaikista kopiointivälineistä. Nyt maksua kerätään vain murto-osasta koko laitekauppaa.
Laki muuttuu ensi vuonna
Hyvitysmaksujärjestelmä koskee muun muassa musiikkia, elokuvia ja tv-ohjelmia. Se on säädetty, jotta tekijät, esittäjät ja tuottajat saisivat korvauksen siitä, että heidän teoksiaan on yksityisesti kopioitu. Käytäntö takaa sen, että kuluttajilla on laillinen ja helppo tapa kopioida haluamiaan teoksia laitevalmistajien ja laitemaahantuojien markkinoille tuomille laitteille.
Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan tiedotteen (ks. alla) taustalla on se, että hyvitysmaksujärjestelmä uudistuu vuoden 2012 alusta. Uudistus valmistellaan tänä vuonna, ja se on nyt lausuntokierroksella.
Hyvitysmaksu-uudistuksen toteutettava hallitusohjelman lupaus
Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta muistuttaa, että hyvitysmaksun uudistamisen tulee hallitusohjelman mukaan turvata luovan alan ”toiminnan taloudelliset edellytykset nopean teknologisen kehityksen olosuhteissa.”
Koska EU-direktiivi edellyttää yksityisen kopioinnin määrään suhteutettua hyvitystasoa, korvaustason tulee perustua tutkittuun tietoon em. kopioinnin määrästä.
Tämä näyttää unohtuvan hyvitysmaksukeskustelussa. Kun tulisi tarkastella sitä, miten hyvitys vastaa yksityisen kopioinnin määrää, poliittista keskustelua käydään lähinnä siitä, minkä verran hyvitysmaksua on missäkin laitteessa. Direktiivin mukaisen riittävän korvauksen ja kohtuullisen hyvityksen toteutuminen on jäänyt sivuun.
Hyvitysmaksun keräämistä voitaisiin yksinkertaistaa niin, että sitä kerättäisiin kaikista kopiointivälineistä. Markus Leikolan selvityksen mukaan sitä kerätätään nykyisin vain noin 50 miljoonan euron laitekaupasta, kun koko vuotuinen kopiointivälinekauppa on arvoltaan noin 900 miljoonaa.
Tällainen laajennusvaihtoehto oli mukana Arne Wessbergin selvityksessä. Maksupohjan harkitulla laajentamisella voidaan saavuttaa monia etuja. Silloin hyvitys voidaan kerätä markkinoilta niin, että se vaikuttaa vähemmän kuluttajahintoihin, markkinoihin ja laitteiden keskinäiseen kilpailutilanteeseen.
Kuttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunnan mukaan hyvitysmaksu voidaan rahoittaa monilla eri tavoilla. Myös muita tietoyhteiskuntadirektiivin vaatimukset täyttäviä malleja voidaan hyvin harkita.
Hyvitysmaksua pidetään oletettavasti sitä reilumpana, mitä oikeudenmukaisemmin se kohdentuu niihin, jotka kopioinnista hyötyvät. Laitteisiin ja palveluihin kohdistuva maksu kohdentuu oikeudenmukaisemmin yksityisestä kopioinnista hyötyvään kuluttajaan ja laitevalmistajaan. Veromalli on kaikkien summaarisin tapa kerätä hyvitystä, mutta jos sellaiseen päädytään, on tärkeää varmistaa että kertymä on vastaa kohtuullista hyvitystä yksityisestä kopioinnista.
Kulttuurialojen ammattiliittojen neuvottelukunta