Tarvitaan yhteinen tahtotila seuraavan työmarkkinaratkaisun linjasta ja nopeasti vaikuttavia työllisyystoimia

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen haluaa aientaa hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen tapaamista

SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen mielestä maan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen olisi kokoonnuttava yhteisen pöydän ääreen pohtimaan, miten maailmaa ja myös Suomea ravistelevasta taantumasta päästäisiin yli mahdollisimman pienin työllisyysvaurioin. Hän perää hallitukselta ja järjestöiltä yhteistä tahtotilaa ja taloustilanteen vaatimia nopeita toimenpiteitä.

– Maailmantaloutta koettelevasta luottolamasta ja luottamuspulasta lähtenyt talouskriisi on rantautunut myös Suomen arkitalouteen. Vaikka yhteiskunnallinen talouskriisin vastaanottokykymme on monia muita maita vankempi, on vahvasti vientiin rakentuvan yhteiskunnan haavoittuvuus suuri. Talouskasvu on hiipumassa ja ilmoitukset lomautuksista tai irtisanomisista vain kiihtyvät päivä päivältä, Ihalainen toteaa.

– Jos Suomi sukeltaa yli kahden vuoden taloustaantumaan ja kohti työttömyyden kasvua, on kansallisten konsensusvoimien ryhdyttävä yhteistyöhön ja jälleen kerran istuttava työttömyyden jyrkän kasvun torjumiseksi yhteiseen pöytään. Tähän samaan tarpeeseen ovat perustellusti ja rakentavalla otteella viitanneet myös eduskunnan puhemies Sauli Niinistö ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen. Parempi varautua tarvittaviin toimiin yhdessä ja etukäteen eikä syvenevän taantuman keskellä, Ihalainen arvioi.

Ihalaisen mielestä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistä talous- ja työmarkkinapolitiikan arviointitapaamista tulee aikaistaa. Helmikuu on Ihalaisen mukaan auttamattomasti liian kaukana. Aikaistetussa palaverissa olisi hänen mukaansa oltava päätavoitteena yhteisen tahtotilan määrittely seuraavan työmarkkinaratkaisun linjasta ja nopeiden työllisyystoimenpiteiden vauhdittaminen.

Ihalainen vetoaa siihen, että yritysten lomautus- ja irtisanomiskynnys pidettäisiin nyt poikkeuksellisen korkeana. Hänen mukaansa näin olisi meneteltävä myös siksi, että taloustaantuman väistyessä työnantajat tarvitsevat osaavaa työvoimaa ja joutuvat siitä kilpailemaan. Ihalaisen mielestä siksi olisi viisasta irtisanomisten sijaan panostaa henkilöstön koulutukseen. Tätä koulutusta myös yhteiskunnan tulisi omalta osaltaan rahoittaa.

– Kansalaisten luottamusta oman talouden kestävyyteen ei pidä tarpeettomasti horjuttaa; päinvastoin talous- ja työllisyyspolitiikassa on ryhdyttävä nopeasti työllisyyttä vahvistaviin toimiin. Tällaisia ovat vuokra-asuntojen ja korjausrakentamisen lisääminen sekä tie- ja rautatieverkoston peruskunnossapidon vauhdittaminen, Ihalainen listasi.

Merkittävin ennustettavuutta ja vakautta linjaava viesti, jonka työmarkkinajärjestöt ja hallitus voisivat yhdessä antaa, olisi Ihalaisen mukaan se, että ne ilmoittavat etukäteen yhteisenä tahtotilanaan olevan, että seuraava talous- ja työmarkkinaratkaisu 2009 syksyllä on kaikkia koskeva, työllisyyttä ja palkansaajien ostovoiman kasvua tukeva sopimusratkaisu. Tämä olisi hänen mukaansa työmarkkinajärjestöjen tärkeä panos sen sillan rakentamisessa, millä mentäisiin yli taloustaantuman.