Tartuntatautipäivärahan saaminen helpottuu – SAK:n asiantuntijalääkäri: Oireettomassa tartunnassa ei pidä mennä työpaikalle

1. Miksi on tärkeää, että kaikki lääkärit voivat kirjoittaa todistuksen, jolla voi hakea tartuntatautipäivärahaa?

– Tartuntatautipäiväraha on tarkoitettu estämään tartuntataudin leviämistä sekä turvaamaan siitä aiheutuneita ansionmenetyksiä. Tavallisissa olosuhteissa riittää, että tätä hoitavat sairaanhoitopiirien ja kuntien tartuntatautilääkärit. Heidän harvalukuinen joukkonsa ei kuitenkaan riitä nyt, kun koronatapauksia on hyvin runsaasti. Tällä hetkellä tilanne todistuksen saamiseksi vaihtelee suuresti kunnasta toiseen. Oikeus lakisääteiseen sosiaaliturvaan ei saa olla kiinni siitä, minkä kunnan asukas olet. 

– Jatkossa yleislääkärin tai työterveyslääkärin laatimaan todistukseen tartuntatautipäivärahasta liittyy vahva suositus eristäytymisestä, vaikka se ei ole rangaistuksen uhalla säädetty pakko, kuten tartuntatautilääkärin kirjoittamana. Taudin leviämisen estäminen on kuitenkin koko etuuden perimmäinen tarkoitus.

2. Voiko tartuntatautipäivärahaan oikeuttavan todistuksen saada kotitestillä todetun koronatartunnan perusteella?

– Kotitesti ei riitä, vaan jatkossakin tarvitaan laboratoriotestillä (PCR- tai antigeenitesti) varmistettu tieto koronatartunnasta. Laboratoriotestiin tulisi aina päästä, jos se on tarpeen tartuntatautipäivärahan tai ammattitautiepäilyn takia. Myös työterveyshuollossa tehtäviä testejä voitaisiin lisätä. Työnantaja maksaa silloin testin, mutta saa siitä korotetun 100 euron Kela-korvauksen. 

3. Osa kunnista on suositellut, että oireettoman koronatartunnan saaneet työntekijät voivat jatkaa läsnätyön tekemistä. Mitä mieltä olet tästä linjauksesta?

– Mielestäni tällainen paikallinen suositus on haitallinen ja tartuntatautilain vastainen. Suuri osa oireettomista tai hyvin lieväoireisista koronatartunnan saaneista tartuttaa tautia eteenpäin samoin kuin oireisetkin. 

– Virus leviää ilmateitse normaalisti hengitettäessä, vaikka aluksi erheellisesti arveltiin sen leviävän lähinnä pisaratartuntana esimerkiksi yskittäessä tai aivastaessa. Vaikka omikron-virusmuunnos aiheuttaa keskimäärin lievempää tautia, esiintyy edelleen runsaasti myös vaikeita tautitapauksia ja jopa kuolemantapauksia. 

– Meillä ei ole myöskään varmaa tietoa sairastamalla saadun immuniteetin tasosta tai kestosta. WHO tai EU eivät toistaiseksi ole lieventäneet koronan riskiluokitusta eikä ole mitään perusteita antaa taudin levitä vapaasti eteenpäin. 

4. Mitkä ovat keskeiset toimet, joilla työpaikkojen terveysturvallisuus voidaan varmistaa?

– On tärkeää, että sairaana tai koronapositiivisena ei mennä töihin tai muuallekaan, missä tartuntaa voisi levittää eteenpäin. Maskien käyttöä sisätiloissa on myös suositeltavaa jatkaa. Varsinkin tehokkaammat FFP2-maskit antavat hyvän suojan virusta vastaan. 

– Sisätilojen ilmanvaihtoon ja ilmansuodatukseen tulisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Ruoka- ja kahvitaukoja, jolloin maskit riisutaan, olisi työpaikoilla hyvä porrastaa.

Kela maksaa tartuntatautipäivärahaa työntekijälle ansiomenetyksen korvaamiseksi. Työnantajalle tartuntatautipäiväraha maksetaan, jos työntekijälle maksetaan palkkaa tai vastaavaa korvausta työstä poissaoloajalta. Lakimuutos on voimassa kesäkuun loppuun.

Kysymyksiä ja vastauksia koronavirusepidemian vaikutuksista työntekijöiden oikeuksiin, työsuhteen ehtoihin ja työpaikkojen arkeen.