Suomen palkkamallin hyvät puolet tunnustetaan
SAK:n Olli Koski OECD:n Suomen talouspolitiikkaa tutkivasta katsauksesta
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD julkaisi tänään Suomen talouspolitiikan katsauksen. Suomen talouspoliittinen tutkinta suoritetaan noin puolentoista vuoden välein; edellisen kerran se tehtiin vuoden 2004 lopulla.
Raportissaan OECD päätyy siihen, että Suomen talouspoliittisella mallilla ollaan päästy järjestön jäsenmaiden parhaimpiin kasvulukuihin. Lisäksi inflaatio on hallinnassa ja työllisyys kasvaa tällä hetkellä hyvin nopeasti. OECD pitää hallituskauden työllisyystavoitteen, 100 000 uuden työpaikan, saavuttamista mahdollisena.
Hyvästä kehityksestä huolimatta talouspolitiikan toimijoiden ja työmarkkinajärjestöjen on tulevaisuutta ajatellen pystyttävä OECD:n mielestä vastaamaan kolmeen haasteeseen:
1. Julkinen talous on pidettävä kokonaisuutena ylijäämäisenä, sillä väestön ikääntyminen lisää julkisten menojen tarvetta samalla kun se vähentää niiden rahoitusmahdollisuuksia.
2. Työllisyyttä on lisättävä.
3. Tuottavuutta on nostettava aloilla, joilla se on kehittynyt heikosti.
– SAK:n arvio Suomen julkisesta taloudesta on melko saman suuntainen kuin OECD:n. Verotuksen kevennysvara pienenee selvästi jatkossa, eikä nyt ole suhdannepoliittisestikaan järkevää alentaa veroja. Eräiden alueiden ja elinkeinojen tukiriippuvuutta pitäisi vähentää, mikä helpottaisi menojen kasvun hillintää tulevaisuudessa, sanoo SAK:n ekonomisti Olli Koski.
OECD tunnustaa suomalaisen tulopolitiikan olleen tärkeä tekijä vakauden aikaansaamisessa ja inflaation hillinnässä. Tuloratkaisut ovat pitäneet makrotaloudellisen kehityksen hyvällä uralla, mikä näkyy ripeänä tuotannon ja työllisyyden kasvuna. Samalla OECD on kuitenkin sitä mieltä, että palkkojen jakauma on liian kapea Suomessa. Järjestön mielestä etenkin nuorten heikko työllisyystilanne johtuu siitä, että aloituspalkat ovat liian korkeat.
– On valitettavaa, että lopulliseen raporttiin jäi vielä suositus nuorten palkkojen alentamisesta. Meidän linjamme on se, että ensisijaista on laittaa Suomen ammatillinen koulutusjärjestelmä kuntoon. Opintojen keskeyttämistä on vähennettävä, niiden laatua on parannettava ja varsinkin nuorten miesten syrjäytymiseen on puututtava tehokkaammin. Näillä toimilla nuoria saadaan työelämään, ei palkkoja alentamalla, kommentoi ekonomisti Olli Koski.
– Palkansaajapuoli on ollut valmis keskustelemaan oikeudenmukaisista ja tuottavuutta lisäävistä palkka- ja palkkiomalleista jo pitkään. Tähän asti esimerkiksi pyrkimykset sopia tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien pelisäännöistä ovat pysähtyneet työnantajien vastustukseen, Koski huomauttaa.
Suomen talouspolitiikan katsauksen tiivistelmä on saatavilla OECD:n sivuilta.