Suomeen houkutellaan työvoimaa väärin perustein
Huonoista työehdoista johtuvaa työvoimapulaa ei saa ratkaista rekrytoimalla uusia maahanmuuttajia, toteaa Pia Björkbacka.
Ulkomailta muuttaneiden työntekijöiden määrä kasvaa Suomessa nopeasti. Viime vuonna oleskelupa myönnettiin lähes 20 000:lle EU:n ulkopuolelta tulleelle maahanmuuttajalle. Heistä lähes 6000 sai myös työluvan.
Matti Vanhasen II hallitus on alkanut hallitusohjelmansa mukaisesti edistää aktiivisesti työvoiman maahanmuuttoa. Ulkomaalaislakia on tarkoitus muuttaa EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten oleskelulupamenettelyn osalta. Hallitus esittää muun muassa, että työvoiman saatavuusharkinnasta luovutaan ja että työntekijän oleskelulupaprosessia yksinkertaistetaan.
Myös yritykset ovat alkaneet rekrytoida työvoimaa ulkomailta. Hallituksen tavoin työnantajatkin perustelevat toimiaan sillä, että osaavasta työvoimasta on pulaa.
Väestön ikääntyessä työvoimapulan ennakointi on sinänsä järkevää. On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan tulevaisuuden ja nykypäivän työvoimantarpeet, jotta ei luoda vääriä kuvitelmia mahdollisuuksista saada työtä Suomessa juuri nyt. Työvoimaa ei pitäisi houkutella Suomeen pelkästään siksi, että pelätään tulevaa työvoimapulaa.
Pula osaavista työntekijäistä voi toki estää yritystä kasvamasta. Silti ei voi välttyä kysymästä, onko tämä aina todellinen motiivi, kun työnantaja palkkaa työvoimaa kaukaisista köyhistä maista.
Ulkomaisia työntekijöitä käytetään usein halpatyövoimana. Erityisen ongelmallisia ovat olleet ravintola-, siivous-, rakennus- ja metallialat sekä marjanpoiminta.
Jo Suomessa asuvien työllistäminen ensisijaista
Maahanmuuton aktiivinen edistäminen edellyttää luonnollisesti sitä, että Suomessa todella olisi töitä tarjolla myös ulkomaalaisille. Nykytilanne ei näytä hyvältä, sillä viidennes tänne jo muuttaneista ulkomaalaisista on yhä työttömänä. Maahanmuuttopolitiikassa olisikin keskityttävä Suomessa asuvien ulkomaalaisten työllistämiseen.
Aidot työvoimapulasta johtuvat rekrytointiongelmat ja työpaikan ominaisuuksista johtuvat ongelmat on erotettava toisistaan. Moniin töihin löytyisi myös suomalainen ammattiosaaja, jos tarjolla olisi kokoaikatyötä ja pysyviä työsuhteita, työ olisi rytmitetty paremmin ja siitä maksettaisiin kohtuullisen toimeentulon takaava palkka.
Erityisesti kaupan alalla, palvelusektorilla ja puutarha-alalla työvoimapula ratkaistaan usein palkkaamalla ulkomaalaisia työntekijöitä, vaikka ongelma johtuu usein nimenomaan työn laadusta. Tämä johtaa helposti siihen, että maahan syntyy kahdet työmarkkinat, toiset maahanmuuttajille ja toiset suomalaisille.
Työ- ja elinkeinoministeriön huhtikuussa julkaiseman raportin mukaan rekrytointiongelmien kasvu on Suomessa pysähtynyt. Tammikuussa ongelmia oli 2&#;61486700 työpaikan täytössä, mutta vain vajaassa 700 tapauksessa ongelmien pääasiallinen syy oli työvoiman vähyys. Entistä useammin ongelmat johtuvat työn osa-aikaisuudesta, epäsopivista työajoista tai työpaikan muista ominaisuuksista.
Työvoimapula on jo helpottumassa teollisen työn ammateissa, kun taas kuljetus- ja liikennealalla, palvelutyössä sekä maa- ja metsätaloudessa ongelmat ovat lisääntyneet. Esimerkiksi tarjoilijan, koneistajan, siivoojan, linja-autonkuljettajan ja kokin paikkoja on yhä vaikea saada täytetyksi.
Työnantaja vastaa aina rekrytoinnista
Välitysyritysten kautta palkatut työntekijät ovat usein heikossa asemassa. Julkisuuteen tämä on tullut filippiiniläisten lähihoitajien ja kiinalaisten siivoojien kautta. Heiltä on lainvastaisesti pyydetty välityspalkkioita siitä hyvästä, että heitä tarjottaisiin töihin suomalaiseen yritykseen. Työntekijöille on myös tarjottu rinnakkaisia työsopimuksia, joista toinen oli työsuojeluviranomaiselle tai ay-toimitsijoille näytettävä Suomen lakien mukainen sopimus ja toinen todellinen, Suomen työehtoja heikompi sopimus.
Työnantajan kuuluu kantaa täysi vastuu rekrytoimistaan työntekijöistä ja heihin liittyvien toimien lainmukaisuudesta myös silloin, kun apuna käytetään välitysfirmaa. Ennen rekrytointia työnantajien on varmistettava, että työntekijä saa täysin ymmärtämällään kielellä riittävät tiedot työsuhteen ehdoista, työehtosopimuksista sekä työntekijöiden oikeuksista ja velvollisuuksista.
Valitettavasti työehtosopimuksessa sovittua huonommat työehdot perustuvat monesti työntekijän ja työnantajan keskinäiseen yhteisymmärrykseen. Maahanmuuttaja ei välttämättä tunne Suomen lakeja ja on riippuvainen työnantajastaan, joka mahdollistaa hänen oleskelunsa Suomessa.
Jotta välttyisimme kaksien työmarkkinoiden Suomelta, meidän on vahvistettava toimia, joilla ehkäistään laittomia maksuja, laitonta työntekoa ja -teettämistä sekä mahdollisuutta tehdä rinnakkaisia sopimuksia. Yksi tapa on lisätä ulkomaalaisten työntekijöiden työehtojen ennakko- ja jälkivalvontaa. Nyt näyttää tosin siltä, että valvontaa ollaan päinvastoin vähentämässä.
Esimerkiksi Keskusrikospoliisin pimeän ulkomaalaisen työvoiman valvontayksikkö on lakkautettu. Valtion henkilöstövähennykset näyttävät osuvan erityisen rajusti työsuojelupiireihin, joissa valvotaan ulkomaalaisten työntekijöiden työehtoja.
Ennen kuin hallitus ryhtyy vielä aktiivisemmin houkuttelemaan työvoimaa ulkomailta, sen olisi varmistettava, että Suomi on todella valmis vastaanottamaan ulkomaalaiset työntekijät perheineen. Työstä saatavan oikeudenmukaisen korvauksen lisäksi Suomen on pystyttävä tarjoamaan maahanmuuttajille esimerkiksi toimiva kotouttamisohjelma.
Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomissa 28.7.2008