Suomi on euromaiden keskikastia lakkopäivien määrässä.
Suomalainen ei lakkoile syyttä
Lakkojen määrässä Suomi on euromaiden keskikastia. Lähes poikkeuksetta lakko on vastareaktio työvoiman vähentämiseen tai huonoon henkilöstöpolitiikkaan, muistuttaa SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Työtuomioistuin tuomitsee yleensä kaikki työehtosopimuksen voimassa ollessa toimeenpannut lakot laittomiksi. Tällä perusteella myös paikalliseen sopimiseen liittyvät työtaistelut määritellään laittomiksi.
SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto huomauttaa, että työehtosopimuksen paikallisesti sovittavan osan sitominen työrauhaan jo etukäteen on ongelmallista.
– Järjestely heikentää työntekijöiden neuvotteluasemaa.
Lehto korostaa, että työnantajat voivat myös itse ehkäistä konfliktitilanteiden syntymistä.
– Lakkojen määrään voi vaikuttaa muun muassa paremmalla henkilöstöpolitiikalla. Esimerkiksi työvoiman vähentämistilanteissa työntekijät saattavat kokea, että heillä ei yt-neuvotteluissa ole ollut todellisia vaikutusmahdollisuuksia.
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n tilastojen mukaan työtaistelujen määrä lisääntyi viime vuonna. Tammikuun ja syyskuun välisenä aikana EK:n jäsenyrityksissä oli 103 työtaistelua. Lakkoja niistä oli 85. Toissa vuonna vastaava luku oli 61. Lakon lisäksi työtaisteluiksi määritellään esimerkiksi ylityökiellot.
– Työtaistelujen määrä on ollut jo pitkään vuosittain keskimäärin 120 ja tässä luvussa pysyttäneen nytkin, huomauttaa Anu-Tuija Lehto.
Hän korostaa, että Suomessa työtaisteluja ei ole poikkeuksellisen paljon verrattuna muihin Euroopan maihin. Eurostatin tilaston mukaan vuosina 2000–2008 Suomi sijoittui 16 euromaan joukossa hieman keskiarvon yläpuolelle, kun tarkastelussa oli lakossa menetettyjen työpäivien määrä suhteessa palkansaajien määrään. Enemmän lakkopäiviä oli Tanskassa, Belgiassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa.