SAK:n tutkimus: Osa-aikatyön syitä ja seurauksia ei ymmärretä päätöksenteossa  

Tuore SAK:n haastattelututkimus avaa osa-aikatyötä tekevien arkea tilanteessa, jossa on samaan aikaan vähentynyt sekä kokoaikatyön tarjonta että sosiaaliturva.   

Neda Liljeroos on työskennellyt tämän syksyn korkeakouluharjoittelijana SAK:lla. Hänen tehtävänään on ollut toteuttaa haastattelututkimus osa-aikatyöntekijöiden työllisyydestä ja toimeentulosta.  

Liljeroos matkusti alkusyksystä ympäri Suomea haastattelemassa 12 SAK:laisilla aloilla työskentelevää henkilöä, joilla oli omakohtaista kokemusta osa-aikatyöstä ja sen vaikutuksista elämään. Hän sai kattavan kuvan siitä, millaiselta osa-aikatyöntekijän elämä näyttää Suomessa vuonna 2025.  

– Haastateltavani tekivät hyvin erilaisia töitä, eri puolilla Suomea. Tästä huolimatta monet haasteet ja huolet, jotka työelämään liittyivät, olivat kaikilla kovin samanlaisia. Näistä ensisijaisesti merkittävin oli kokoaikatyön puute, Neda Liljeroos sanoo. 

Haastateltavien mukaan kokoaikatyön tarjonta oli niukkaa. Heikko taloustilanne on saanut työnantajat säästämään henkilöstöresursseista nyt enemmän kuin aikaisemmin ja tarjolla oli lähinnä vain osa- tai määräaikaisia sopimuksia.  

– Lisäksi iso osa osa-aikatöistä sijoittui aloille, joissa kokoaikaisia työsuhteita ei ollut tarjolla alun perinkään. Tällaisia olivat muun muassa meille kaikille tutut ravintola- ja kaupan ala.  

”Olosuhteiden pakosta. Ei oo tarjolla kokoaikasta. Aikanaan 90-luvulla vielä, 80–90-luvulla se oli ihan vakio, että se oli kokopäivätyö. Mutta sit sen laman jälkeen ni se on ollu ihan järjestään osa-aikatyötä. Nollasopimuksia ja sit tälläsii pätkätöitä, et parin kuukauden, kaupan alalla.”  – Anne, Lahti, 62 vuotta

Moni osa-aikainen elää liian pienellä palkalla 

Haastateltavat kokivat ikäväksi, että ulkopuolelle osa-aikatyön tekeminen näyttäytyy haluttomuutena tehdä töitä. He tekivät selväksi, ettei kyse ollut halusta, vaan kokoaikaisia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ole tarjolla.  

Työn puutteella oli myös suora vaikutus palkan määrään. Työstä saatavat tulot jäivät monella haastateltavista vajaaksi eivätkä riittäneet kattamaan elämisen kuluja.  

– Oli huolestuttavaa kuulla haastatteluissa, kuinka monen täytyi tehdä valintoja esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden välillä, sillä molempiin ei aina ollut varaa, Liljeroos kertoo. 

Positiivisena osa-aikatyössä pidettiin sen joustavuutta ja vaihtelevuutta. Vähäinen työtuntien määrä tuo mukavasti lisää vapaa-aikaa arkeen. Vapaa-aika ei kuitenkaan monia loppujen lopuksi juuri lohduttanut, kun rahatilanne oli koko ajan tiukka. Osa haastateltavista oli myös joutunut tekemään valtavan määrän lisätyötunteja, jotta he olivat saaneet riittävän määrän palkkaa käteen.  

– Tämä oli johtanut aivan liian monen kohdalla uupumiseen, mikä oli hälyttävää huomata. 

Niin kuin sanottu, niin ihan kivahan se on, et miul on muutakin aikaa. Mutt et sit kun se raha, jos ei riitäkään, niin mitä teet sil ajallakaan sit enää…  – Saara, Lappeenranta, 54 vuotta

Sosiaaliturva ei tunnista osa-aikaista työntekoa tarpeeksi tehokkaasti 

Orpon-Purran hallituksen tekemät leikkaukset sosiaali- ja työttömyysturvassa olivat tuntuneet monen haastateltavan kukkarossa.  

Sosiaaliturvalla sekä sovitellulla työttömyystuella oli suuri merkitys monen talouteen, sillä niiden avulla osa-aikatyöstä saatavaa riittämätöntä palkkaa pystyi täydentämään riittävämmäksi.  

Heikennykset tukiin sekä tulorajojen nostot olivat vähentäneet tukien rahamääriä monen haastateltavan kohdalla, mikä vaikutti käytettävissä oleviin varoihin. 

– Usealta oli jäänyt omat ja perheen harrastukset ja mieluisat vapaa-ajan tekemiset täysin pois, sillä rahankäyttöä täytyi priorisoida perustarpeisiin, Liljeroos kertoo. 

Sain asumistukee oikeestaan kevääseen asti. Ja kun hallitus leikkas tästä asumisen tuesta ja muusta, niin mun keskitulot oli laskettu sitten niin, että paperilla näytän pärjäävän. Näillä perustein sit en saanu enää asumistukea. Tai se mun asumistuki oikeestaan, se pieneni vuosi sitten 140 eurosta 26 euroon. Ja nyt se tänä keväänä sitten se 26:kin euroa vietiin. Ja vuokra on pysyny samana ja asumiskulut ei, nyt ei oo parin vuoden viime aikoina noussu.  

Sain asumistukee oikeestaan kevääseen asti. Ja kun hallitus leikkas tästä asumisen tuesta ja muusta, niin mun keskitulot oli laskettu sitten niin, että paperilla näytän pärjäävän. Näillä perustein sit en saanu enää asumistukea. Tai se mun asumistuki oikeestaan, se pieneni vuosi sitten 140 eurosta 26 euroon. Ja nyt se tänä keväänä sitten se 26:kin euroa vietiin. Ja vuokra on pysyny samana ja asumiskulut ei, nyt ei oo parin vuoden viime aikoina noussu.  – Petra, Raahe, 31 vuotta

Yksi keskeisin havainto tutkimuksessa on se, kuinka tehottomasti sosiaaliturva vastaa osa-aikatyöntekijöiden tarpeeseen.  

Monella osa-aikatyöntekijällä tulot olivat hyvin epäsäännölliset kuukaudesta toiseen työn epäsäännöllisen luonteen takia. Tämän vuoksi monen täytyi myös kikkailla ja miettiä tarkkaan, miten ja milloin tulonsa työttömyyskassaan tai Kelalle ilmoitti. Tukia saatettiin evätä tai periä takaisin, mikäli ne eivät täyttäneet tulovaatimuksia tai -rajoja. 

– Moni joutui myös niiden vaihtelevuuden takia ilmoittamaan toistuvasti muutoksista, mikä koettiin osuvasti erään haastateltavan sanoin ’’työksi työn päälle’’. 

Arvostuksen osa-aikatyötä ja matalapalkka-aloja kohtaan on noustava 

Tärkein yhteiskunnallinen huomio tutkimuksesta on, että osa-aikatyöllä saatavalla palkalla ei elä.  

– Epäsäännöllinen työ ja palkka ovat monelle osa-aikatyöntekijälle arkea, ja myös yhteiskuntamme ja tukijärjestelmämme tulisi nähdä tämä selkeämmin. Osa-aikainen työnteko ei itsessään aiheuta taloudellisia haasteita, mikäli vain viikkotunteja on tarpeeksi. Nykyinen elämisen hintataso tuntuu vaativan täysiä viikkotunteja töitä riippumatta siitä, missä päin Suomea elää. 

Neda Liljeroos muistuttaa, että koloja taloudessa on voinut perinteisesti paikata sosiaaliturvalla, mutta sen vaikutus on selkeästi vähentynyt nykyhallituksen leikkausten jäljiltä.   

No se on, minkäänlaista ylimäärästä ei saa sattua. Ei kulkuvälineelle, ei terveydelle, ei kodinkoneelle eikä hengellekään. Että se on just että saahaan ruuassa pidettyä ja katto pään päällä lasten kanssa, mutta siinäpä se onkin sitten.  – Juha, Iisalmi, 58 vuotta

Hallituksen leikkaukset ovat osuneet kipeästi pienituloisiin matalapalkka-aloilla työskenteleviin, joihin myös suurin osa osa-aikatyöntekijöistä sijoittuu. 

– Kyse on arvostuksen puutteesta ja ymmärtämättömyydestä sitä kohtaan, miten ja millaista työtä osa-aikaiset tekevät. Tietoisuuden työelämän epäkohtia ja epätasa-arvoa kohtaan tulisi lisääntyä, jotta vastentahtoista osa-aikatyötä tukevat työelämän rakenteet voitaisiin hävittää. 

Unelmatilanteessa tarjolla olisi kokoaikatyötä kaikille sitä haluaville ja tarvitseville. Osa-aikatyö ei myöskään toimi tehokkaana vastatoimena työttömyydelle, mikäli työttömyydestä johtuva köyhyys muuttaa vain muotoaan palkkaköyhyydeksi. 

– Työntekijöihin tulisi panostaa taloudellisesti myös matalasuhdanteiden aikana tarjoamalla vakituisia, täysituntisia työsuhteita. Tämä lisäisi työntekijöiden ostovoimaa ja tukisi valtion taloutta, minkä perään nykyinen hallituskin kovasti haikailee. 

Tavoite on kuitenkin vaikea saavuttaa, mikäli yhä useamman todellisuus on se, että töitä ei ole tarjolla riittävästi ja palkalla ei tule toimeen. 

Lainaukset ovat nostoja Neda Liljeroosin tutkimuksesta Olosuhteiden pakosta – haastattelututkimus osa-aikatyön syistä ja vaikutuksista työntekijöihin.