SAK:n tutkija: Kaksi vuotta hukattu työttömyyden torjunnassa

Työllisyys romahti ja työttömyys nousi vuonna 2009. Työvoimapolitiikan aktiivitoimet vähenivät vuonna 2009, jolloin yhä harvemmat työttömät pääsivät aktivointitoimien piiriin.

Suomi ei ole oppinut viime laman virheistä, totesi SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholm Kalevi Sorsa -säätiön ja Arbetarrörelsens Tankesmedjan seminaarissa Tukholmassa, jossa vertailtiin Pohjoismaiden toimia työttömyyskriisin ja sen seurauksien torjumiseksi.

Suomi antoi 1990-luvun alussa työttömyyden kasvaa ja työllisyyden romahtaa. Työelämän tutkijat Suomessa ja muualla ovat ihmetelleet miksi silloin ei ajoissa tehty lisäpanostuksia aktiivisen työvoimapolitiikkaan. 1990-luvun korkealle noussut työttömyys johti pysyvästi alempaan työllisyyteen. Useat ihmiset syrjäytyivät pysyvästi työelämästä. Tämä lasku edellisen laman virheistä on yhä useiden ihmisten taakkana ja rasittamassa kansantaloutta.

Suomen talouden romahdus finanssikriisin jälkeen on ollut koko maailman mitassa poikkeuksellisen raju. Tilanteen jatkuvasta heikkenemisestä huolimatta Suomen hallitus on luottanut vain veronalennuselvytykseen.

– Lähes kaksi vuotta on hukattu työttömyyskriisin torjunnassa. Suomen hallitus esittää vasta tämän kevään lisäbudjetissa varoja nuorisotyöttömyyden torjumiseen. Valitettavasti uudet panostukset tulevat kovin myöhään ja ovat liian niukkoja, Bergholm totesi.

Bergholm arvelee että pitkään jatkunut työvoimapulapropaganda teki ehkä vaikeaksi uskoa, että todellinen ongelma olisi työvoimapulan sijasta työttömyys. Laman piti hallituksen mukaan ohittaa Suomi, koska palkankorotusten ja veronalennusten yhteisvaikutuksesta kotimaisen ostovoiman piti kasvaa.