SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly: Isoille työmaille tarvitaan oma sopimus

Sähkön käyttö kasvaa jatkuvasti Suomessa, vaikka energian kokonaiskulutus kääntyykin laskuun sitä mukaa kuin energiatehokkuus paranee ja säästötoimet alkavat purra. Sähkön tuotannossa on tärkeää pyrkiä omavaraisuuteen, koska globaalien markkinavoimien puristuksessa sähkön riittävyys ja hinta ovat niitä tekijöitä, joihin yhä voimme vaikuttaa kotimaisin voimin.

Suomi on jo pitkään tuottanut sähköä naapurimaitamme monipuolisemmin. Norja seisoo vesijaloilla, ja Ruotsi tukeutuu veteen ja ydinvoimaan, mutta me olemme tottuneet laajaan tuotantopalettiin. Meidän on tulevaisuudessakin hyödynnettävä kaikkia tuotantomuotoja – kehityspanoksia on pantava niin tuuli- ja vesivoimaan kuin bio- ja ydinenergiaankin.

Olkiluotoon rakenteilla olevan ydinvoimalan työt ovat venyneet kohtuuttomasti, eikä työehtosopimuksia ja lakeja ole aina noudatettu.

Me palkansaajapuolella olemme jo avanneet energiayhtiöiden kanssa keskustelun siitä, miten suomalaisten rakennusyhtiöiden ja rakentajien osuutta lisätään tulevaisuudessa.

Olkiluoto 3:n työmaalla suomalaisten osuus työvoimasta on ollut vain noin neljännes. Uskon, että asiat sujuisivat nykyistä paremmin ja suomalaisemmin, jos ydinvoimayhtiöt pitäisivät rakentamisen langat omissa käsissään.

Olemme valmiita keskustelemaan uudenlaisesta työehtosopimuspohjasta isoissa hankkeissa. Tarjoudumme neuvottelemaan eräänlaisesta työmaasopimuksesta, jolla turvattaisiin työrauha ja varmistettaisiin työehtosopimusten ja työlainsäädännön noudattaminen. Sopimus tehostaisi valvontaa ja parantaisi luottamusta siihen, että hanke voidaan toteuttaa asianmukaisesti.

Uudet suurvoimalat maksavat miljardeja euroja, ja niiden rakennustyöt kestävät useita vuosia. On kaikkien etu, että projektit voidaan toteuttaa suunnittelussa aikataulussa ja suunnitellulla tavalla.

Eduskunta saattaa äänestää uusista ydinvoimaluvista vielä ennen kesälomaansa. Päätökset ydinvoimasta ja siihen liitetystä tukipaketista uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat työpaikkojen kannalta merkittäviä.

Sekä ydinvoimalle että uusiutuville energiamuodoille on ominaista se, että niillä on suuret välilliset työvoimavaikutukset.

Uuden ydinvoimayksikön rakentaminen vastaa noin 30 000:ta henkilötyövuotta. Valmiissa voimalassa on muutamia satoja työpaikkoja. Lisäksi saattaa syntyä noin tuhat hankkeeseen suoraan liittyvää työpaikkaa.

Välilliset työvoimavaikutukset ovat kuitenkin moninkertaiset, sillä sähkö on suuri tuotannontekijä. Teollisuuden palveluksessa on puoli miljoonaa ihmistä, ja suunnilleen saman verran työntekijöitä on palveluissa. Sähkön hinta vaikuttaa suoraan toiminta- ja työllistämismahdollisuuksiin näilläkin aloilla.

Uusiutuvan energian tukipaketti synnyttää suoraan työpaikkoja puunkorjuuseen ja kuljetuksiin, ja työllistävät vaikutukset heijastuvat täälläkin omaan ympäristöönsä. On myös huomattava, että kysymyksessä ovat kotimaiset työpaikat.

Hyväksyn sen, että valtion veroeuroilla tuetaan uutta energiantuotantoa ja pannaan liikkeelle uutta liiketoimintaa, mutta tuelle on asetettava ajallinen takaraja. Pitkällä aikavälillä kaiken toiminnan on oltava kannattavaa. Uusien elinkeinojen on kyettävä osoittamaan esimerkiksi kymmenessä vuodessa, että niillä on tulevaisuutta.

Eduskunta tekee tukiratkaisuja säännöllisesti esimerkiksi budjetteja ja lisäbudjetteja käsitellessään. Päätöksistä tulisi jo tässä vaiheessa näkyä, etteivät valtion tuet jatku loputtomiin. Niiden loppumiselle on oltava jonkinlainen aikataulu, eikä se voi olla kymmeniä vuosia.

Artikkeli on julkaistu Helsingin Sanomien vieraskynässä 14.6.2010.