SAK:n Matti Huutola: Irtisanottavan saatava helpommin koulutusta
SAK:n hallituksen varapuheenjohtajan Matti Huutolan mielestä aikuisten ammatillisen koulutuksen on perustuttava työ- ja elinkeinoelämän sekä yksilöiden tarpeeseen. Hänen mukaansa onkin aiheellista kysyä, pystyykö ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestelmä huomioimaan ihmisten ja työelämän erilaiset tarpeet ja lähtökohdat.
– Löytyykö Perlokselta tai Stora Ensolta irtisanotulle joustavasti ja nopeasti koulutusvaihtoehto? SAK on esimerkiksi ehdottanut, että työllistymisohjelmassa sovittuun koulutukseen osallistuvat muutosturvalaiset saisivat aina työllistymisohjelmalisää toimeentulon turvaamiseksi, Huutola sanoi sunnuntaina Tutkintotoimikuntien yhteistyöseminaarissa.
SAK:n keskeisin tavoite ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistuksessa on luoda Suomeen kattava kysyntälähtöinen, työelämän tarpeita vastaava ammatillisen aikuiskoulutuksen koulutusjärjestelmä. Monien palkansaajien koulutus ei enää vastaa tämän päivän työelämän vaatimuksia.
– On pystyttävä turvaamaan osaavan työvoiman saatavuus ja toisaalta samalla, kun perinteisiä työpaikkoja katoaa, pitäisi pystyä työllistämään nykyistä suurempi osa työikäisestä väestöstä, Huutola sanoo.
Hän hahmotteli, mitä työelämälähtöinen malli tarkoittaisi käytännössä.
– Ensinnäkin kaikilla työmarkkinoilla olevilla on oltava mahdollisuus säännöllisesti työssään päivittää ja täydentää omaa ammatillista osaamistaan. Toiseksi muutosturvasta on rakennettava malli, joka koskee jokaista työntekijää läpi työuran.
– Kolmanneksi on parannettava kannustimia. Erityisesti työntekijöiden taloudellisia kannustimia on parannettava, jotta osaamisen päivittäminen ja lisääminen mahdollistuu käytännössä. On myös uudistettava työehtosopimuksia tukemaan osaamisen parantamista. Koulutuksen järjestäjien työtä tuettaisiin osoittamalla lisärahoitusta oppilaitosten työelämän kehittämis- ja palvelutehtävään.
– Neljänneksi on otettava huomioon työelämäläheisyys, jossa elinkeinoelämän ja ihmisen tarpeet toteutuvat. Siihen tarvitaan toimiva kolmikantainen hallintoelin arvioimaan, koordinoimaan tarpeita ja resursseja, niin alueellisesti kuin valtakunnallisesti.
– Ehdotankin, että näyttötutkintojärjestelmän ja tutkintotoimikuntatyön kehittäminen on otettava ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmistelevan johtoryhmän työohjelmaan. Arvioinnin tulokset antavat hyvän pohjan järjestelmän uudistamiseksi vastaamaan tulevaisuuden kasvavia koulutustarpeita. Näyttötutkintojärjestelmän laajentuessa tutkintojen ja tutkintotoimikuntien työhön liittyy monia haasteita, Huutola totesi.
Tutkintotoimikuntien jäsenet ovat kokoontuneet Silja Symphonylle yhteistyöseminaariin. Seminaariin osallistuu lähes 700 tutkintotoimikuntien jäsentä, joista yli 120 edustaa SAK:laisia jäsenliittoja. Seminaarin aikana toimikuntien jäsenet pohtivat mm. näyttötutkintojärjestelmän toimivuutta, opetuksen henkilökohtaistamista sekä millaisia haasteita työelämä asettaa osaamiselle. SAK:laiset kokoontuvat omaan tilaisuuteensa maanantaina pohtimaan tutkintotoimikuntatyön kehittämistä.
Tutkintotoimikunnat ovat Opetushallituksen asettamia työnantajia, työntekijöitä ja opettajia edustavia luottamuselimiä. Toimikuntien tärkeimpiä tehtäviä on johtaa aikuisten näyttötutkintojen järjestämistä ja antaa tutkintotodistukset. Vuonna 2006 näyttötutkintoihin valmistavaa koulutukseen osallistui yli 130 000 henkilöä ja tutkinnon tai tutkinnon osan suoritti noin 70 000 henkilöä.