SAK:n Lyly: Työelämän valmiuksia antava ammattikoulutus kaikille

SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä yhteiskunnan on taattava vähimmäisvaatimuksena jokaiselle suomalaiselle ammatillinen koulutus. Hän perustelee kantaansa muun muassa sillä, että esimerkiksi työmarkkinoille tuleva nuori joutuu todennäköisesti vaihtamaan työpaikkaa tai jopa ammattiaan useamman kerran työuransa aikana. Tällöin tarvitaan hyvän koulutuksen antamia valmiuksia.

– SAK on korostanut jo pitkään sitä, että yhtään peruskoulunsa päättänyttä nuorta ei saa päästää syrjäytymään. Olemme puhuneet nuorten yhteiskuntatakuusta, jolla tarkoitetaan sitä, että nuorelle on peruskouluun jälkeen taattava joko jatko-opiskelupaikka, työpaikka tai joku muu aktiivitoimi. Nuoren syrjäytyminen tulee kalliiksi sekä hänelle itselleen että yhteiskunnalle, Lyly sanoi keskiviikkona Vaasan toisen asteen koulutuksen sähkö- ja metallitalojen peruskiven muuraustilaisuudessa.

– Yleissivistävien opintojen – siis sellaisten, joiden avulla nuori pärjää elämässä – lisäksi ammatillisessa koulutuksessa on panostettava siihen, että opiskelijoiden motivaatio säilyy läpi opiskelun ja siihen, että koulutus vastaa entistä paremmin työelämän vaatimuksia. Nämähän ovat toisiaan tukevia tavoitteita ammattikoulutuksessa. Kun nuori itsekin oivaltaa, että hänen saamansa koulutus valmentaa häntä työelämään, myös opiskelumotivaatio säilyy korkeana, Lyly totesi.

Laajemmin ammatillista koulutusta tarkastellen SAK on alkusyksystä tänä vuonna esittänyt, että seuraavalla vaalikaudella käynnistetään työ, jonka tavoitteena on taata kaikille suomalaisille ammattitutkinto. Ei siis vain nuorille, vaan kaikille. Suomessa on edelleen yli 400 000 aikuista, joilla ei ole ammatillista koulutusta.

– Käytännössä tämä merkitsisi sitä, että kaikki peruskoulunsa päättävät nuoret pääsisivät niin halutessaan jatkamaan opintojaan toisen asteen koulutukseen, mutta myös siis sitä, että kaikki jo työiässä olevat voisivat suorittaa ammattitutkinnon.

– Aivan ilmaista tämä ei tietenkään olisi, mutta väitän, että pitkällä tähtäimellä Suomelle tulee vielä kalliimmaksi jättää ihmiset ilman koulutusta. On laskettu, että yhden nuoren syrjäytyminen työelämästä, tai elämästä yleensä, maksaa yhteiskunnalle noin miljoona euroa. Siihen Suomella ei ole varaa, SAK:n puheenjohtaja sanoi.