SAK:n luottamushenkilöpaneeli: 17 prosentilla työpaikoista tehdään PETH-alkoholitestejä

Selvityksen mukaan runsasta alkoholinkäyttöä mittaavan PETH-testin käyttöön ja sitä seuraaviin toimiin liittyy vielä paljon variaatiota ja ratkaistavia kysymyksiä.

Alkoholimarkkeritestejä (PETH) on luottamushenkilöiden mukaan tehty 17 prosentilla SAK:n liittojen työpaikoista. Se mittaa alkoholinkäyttöä noin viimeisen kuukauden ajalta. 38 prosenttia vastasi, ettei testejä ole tehty ja 45 prosenttia ei osannut sanoa.

– Tässä oli selkeitä toimialaeroja. Toimialoittain tarkasteltuna PETH-testit olivat yleisimpiä kuljetusalalla, jossa 39 prosenttia luottamushenkilöistä ilmoitti testejä tehdyn, kun taas yksityisillä palvelualoilla vastaava osuus oli 10 prosenttia, SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen kertoo.

Jos PETH testi osoittaa runsasta alkoholinkäyttöä, käytännöt jatkotoimien suhteen vaihtelevat merkittävästi.

Yleisin luottamushenkilöiden vastaus työntekijän runsasta alkoholinkulutusta osoittaneen testin seurauksista oli, että työntekijä ohjataan hoitoon (32 %). Noin viidennes vastaajista (22 %) ei osannut arvioida, miten tilanteissa toimitaan ja 16 prosenttia mainitsi jonkin muun menettelyn. Kymmenesosa luottamushenkilöistä arvioi, ettei tilanteessa tapahdu mitään ja 9 prosenttia kertoi, ettei omalla työpaikalla ole ollut tällaisia tapauksia. 6 prosenttia arvioi työntekijää varoitettavan ja 5 prosenttia kertoi, että työntekijän työnteko keskeytetään palkatta.

– SAK haluaa selkeyttä siihen, miten alkoholitestausta hyödynnetään työpaikoilla ja mitä tuloksesta voi seurata. Tämä on tärkeää työntekijöiden oikeusturvan ja käytänteiden läpinäkyvyyden näkökulmasta, kun tavoittelemme päihdehaitatonta työelämää, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi kertoo.

Työläjärvi muistuttaa, että PETH-testeihin liittyy haasteita liittyen yksityisyyden suojaan sekä tulkintaan vaikutuksista ajankohtaiseen työkykyyn. Työntekijän vapaa-aika on yksityisasia. Tietoa ja tukea tulee olla ennakoivasti tarjolla niin, ettei vapaa-ajan tottumuksista pääse kehittymään työkykyä alentavia sairauksia.

– PETH-testi ei saisi olla ainoa mittari, jolla työkykyä ja työhön sopivuutta arvioidaan. Päihteisiin liittyvien ongelmien ennaltaehkäisy ja varhainen tuki tulisi aina olla ensisijaista, jotta vältytään tilanteilta, joissa työkyky on jo alentunut.

Tutkimuksessa oli myös kysymyksiä, joita on toistettu säännöllisin väliajoin. Niiden perusteella voi sanoa, että päihdeohjelmien määrä on kasvanut. Kirjallisen päihdeohjelman ilmoitti olevan käytössä työpaikalla 68 prosenttia vuonna 2014, 76 prosenttia vuonna 2019 ja nyt vuoden 2025 lopulla 77 prosenttia.

– On hienoa, että kirjallisen päihdeohjelman tai toimintamallin olemassaolo työpaikoilla on yleistynyt selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Toki kehitettävääkin vielä löytyy, kun tavoitteena on toimiva päihdeohjelma kaikille työpaikoille. 63 prosenttia vastaajista kertoi päihdeohjelman syntyneen yhteistoiminnassa henkilöstön edustajien kanssa, mikä myös on hyvä tulos mutta jättää vielä parantamisen varaa, toteaa SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi.

Luottamushenkilöpaneelissa analysoitiin alkoholiin ja muihin päihteisiin liittyviä tilanteita työpaikoilla, päihdeohjelmien laatimista ja alkoholinkäytön testaamista SAK:laisten alojen työpaikoilla. Tutkimukseen vastasi 894 luottamushenkilöä ja tiedot kerättiin 1. –14.12.2025.