SAK:n Kaija Kallinen: Eläkeiän nostamiselle ei ole perusteita

– Keskeisin keino työurien pidentämisessä on se, että työtä on tarjolla mahdollisimman monelle. Myös työelämän laatuun on kiinnitettävä huomiota. Työterveyshuoltoa on parannettava, työntekijöille on annettava enemmän mahdollisuuksia työaikojen ja työtehtävien yhteensovittamiseen oman elämäntilanteen mukaan ja vanhempien joustavaa työntekoa on tuettava, toteaa SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen. Eläkeiän nostamiselle hän ei edelleenkään näe mitään perusteita.

Kallinen on ollut SAK:n edustajana Rantalan työuratyöryhmässä, joka tänään luovutti raporttinsa pääministeri Mari Kiviniemelle. Raportissa on tehty laskelmia erilaisista eläkkeisiin liittyvistä uudistusvaihtoehdoista, mutta siinä ei oteta kantaa siihen, mitkä niistä pitäisi ottaa käyttöön.

Työmarkkinajärjestöjen on määrä kevään aikana arvioida, löytyykö muun muassa tulevan hallituksen ohjelmaa varten yhteisiä näkemyksiä eläketurvan riittävästä tasosta, työeläketurvan rahoituksen varmistamisesta ja työurien pidentämisestä

– SAK pitää tärkeänä, että eläkkeiden rahoitus saadaan jatkossakin kestävälle pohjalle. Vain sillä tavalla voidaan turvata myös nuorempien sukupolvien eläkkeet, sanoo Kaija Kallinen.

Myös Ahtelan työelämätyöryhmän kolme jatkotyöryhmää ovat saaneet työnsä valmiiksi. Työhyvinvointityöryhmässä on valmisteltu sairausvakuutus- ja työterveydenhuoltolakeihin muutoksia, joilla edistetään varhaista puuttumista työkyvyttömyyteen. Työterveyshuoltotyöryhmä on paneutunut työterveyshuollon kehittämiseen työkyvyttömyyden vähentämiseksi. Työttömien työkykyä pohtinut työryhmä puolestaan esittää, että työttömien työkyvyn arviointi sisällytetään työhallinnon palveluihin ja sille osoitetaan tähän tarvittava rahoitus.

SAK pitää jatkotyöryhmien tuloksia kokonaisuutena tyydyttävinä. On kuitenkin pidettävä huoli siitä, että myös muut Ahtelan työryhmän vuosi sitten esittämät työelämäuudistukset etenevät ripeästi.