Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset SAK:n Joonas Rahkola: Kotihoid…

Joonas Rahkola

Uutinen

SAK:n Joonas Rahkola: Kotihoidon tuki vaikuttaa naisten työmarkkina-asemaan

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön ekonomistin Joonas Rahkolan mukaan hallituksen esitys kotihoidon tuen jakamisesta on tehty tasa-arvonäkökulma edellä. Suomi on muihin Pohjoismaihin verrattuna poikkeuksellisen kotiäitivaltainen maa. Kotihoidon tuesta noin 95 prosenttia menee naisille.

– Naisten poissaoloaika töistä on Suomessa poikkeuksellisen pitkä. Se heijastuu laajemminkin naisten työmarkkina-asemaan sillä tavalla, että naiset ansaitsevat vähemmän kuin miehet. Kotihoidon tuki on yksi selittävä tekijä, Rahkola totesi Radio Suomen Ajantasa-ohjelmassa torstaina.

Nykyisin kotihoidon tukea voi hakea perhe, jonka alle kolmivuotias lapsi ei ole kunnallisessa päivähoidossa. Hallituksen rakennepakettiin sisältyvän esityksen mukaan kotihoidon tukea voisi jatkossakin saada yhtä pitkään, mutta vain jos vanhemmat jakavat sen keskenään. Muussa tapauksessa kotihoidon tuki lyhentyy enimmillään vuodella.

Joonas Rahkolan mukaan hallituksen esitys kaventaa käytännössä valinnanmahdollisuuksia etenkin pienipalkkaisissa perheissä.

– Jos tulot ovat pienet ja mies suurempipalkkainen, niin tosiasialliset mahdolliset jakaa kotihoidon tuki puoliksi ovat pienemmät. Se johtaa siihen, että vanhempien pitää mennä nykyistä aikaisemmin töihin tai – jos työpaikkaa ei ole – työnhakijaksi. Tätä hallitus on toisaalta uudistuksella hakenutkin eli työvoiman tarjonnan lisäämistä.

Lyhyellä aikavälillä kotihoidon tuen jakaminen ei tuo säästöjä, koska julkiseen päivähoitoon tulee lisää uusia hoidettavia. Hyötyjä haetaankin Rahkolan mukaan pidemmällä aikavälillä: työn tarjonta lisääntyy ja ihmiset työllistyvät.

– Toisena puolena on se, että pitää olla myös työpaikkoja, pelkästään työn tarjontaa lisäämällä tämä homma ei ratkea, Rahkola kuitenkin muistuttaa.

Työmatkaa koskevan lakimuutoksen vaikutus vähäinen

Ajantasan haastattelussa Joonas Rahkola otti kantaa myös hallituksen työmatkaa koskevaan esitykseen. Joonas Rahkola arvioi, että rakennepakettiin sisältyvän muutosehdotuksen vaikutus jää käytännössä vähäiseksi.

– Laissa on jo säännös, jonka mukaan työttömän on otettava työ vastaan, jos työmatka yhteen suuntaan kestää alle puolitoista tuntia. Se mikä muuttuu on, että nykyinen työmatkaa koskeva 80 kilometrin enimmäisrajoitus jää pois. Sellaisia tilanteita, joissa työmatka on yli 80 kilometriä ja kestää alle puolitoista tuntia, on käytännössä aika vähän.

Rahkola muistuttaa, että matka-aika lasketaan kotiovelta työpaikan ovelle. Vaikka siis Tampereelta pääseekin nopeimmillaan Helsinkiin tasan puolessatoista tunnissa, on yhdensuuntaisen työmatkan kokonaisaika tätä pidempi.