SAK: Myös paperittomien työntekijöiden saatava palkkansa
Kolmikantainen työryhmä on työ- ja elinkeinoministeriön johdolla selvittänyt työnantajasanktiodirektiivin soveltamista suomalaiseen lainsäädäntöön. Direktiivi koskee EU:n tai ETA:n ulkopuolelta Suomeen laittomasti tulleita työntekijöitä. Näitä niin sanottuja paperittomia työntekijöitä arvioidaan Suomessa olevan joitakin satoja, Euroopassa jo useita miljoonia.
Direktiivin mukaan työnantajan on varmistettava, että työntekijällä on oikeus oleskella ja työskennellä maassa. Jos lupaa ei ole, työryhmä esittää, että työnantaja voitaisiin määrätä maksamaan seuraamusmaksuna 1 000-30 000 euroa. Jos työnantaja on alihankkija, myös työn tilaaja on direktiivin mukaan vastuussa työntekijän palkasta ja mahdollisesta seuraamusmaksusta.
– Työnantajasanktiodirektiivissä on elementtejä vahvemmasta tilaajan vastuusta, jollaista SAK on jo pitkään esittänyt, SAK:ta työryhmässä edustanut lakimies Anu-Tuija Lehto sanoo. Hän pitää direktiiviä tärkeänä avauksena eurooppalaisilla työmarkkinoilla. Kansallisen työryhmän esitykseen SAK ei kuitenkaan ole täysin tyytyväinen.
– Paperittomien työntekijöiden turvaa pitää vahvistaa ja työn tilaajan vastuuta kiristää, Lehto kiteyttää.
SAK jätti esitykseen täydentävän mielipiteen, jossa esitetään tilaajan vastuun ulottamista myös sosiaaliturva- ja eläkemaksuihin. SAK myös katsoo, että tässä yhteydessä olisi pitänyt tehokkaammin varmistaa paperittomien työntekijöiden oikeus saataviinsa.
Työntekijän heikko asema mahdollistaa väärinkäytökset
TEM:n työryhmässä enemmistö arvioi, että oikeudet toteutuvat tällä hetkellä riittävän hyvin työsuojeluvalvonnan ja tarvittaessa rikostutkinnan turvin. SAK on toista mieltä.
– Kaikki tietävät viranomaisvalvonnassa olevan puutteita. Muutenhan harmaa talous ei olisi kasvanut nykyisenlaiseksi ongelmaksi, Anu-Tuija Lehto toteaa.
Paperittomat työntekijät jäävät helposti ilman saataviaan, sillä heidät yleensä karkotetaan maasta välittömästi laittoman oleskelun ja työnteon tultua ilmi.
– He eivät useimmiten edes halua ottaa yhteyttä viranomaisiin tai liittoihin, koska pelkäävät joutuvansa viranomaisten kanssa vaikeuksiin, Lehto muistuttaa. – Usein ainoa mahdollinen auttaja näissä tilanteissa on ammattiliitto.
SAK ehdottaa, että paperittomien työntekijöiden saatavat maksettaisiin palkkaturvasta ja perittäisiin myöhemmin työnantajalta tai työn tilaajalta. Myös luottamusmiesten ja ammattiliittojen tiedonsaantioikeutta ja mahdollisuutta puuttua alipalkkaukseen ja muihin väärinkäytöksiin pitäisi laajentaa.
Laittomasti maahan tulleen on äärimmäisen vaikea ajaa omaa asiaansa.
– Jo ihmisoikeuksien toteutumisen kannalta olisi erittäin tärkeää, että haavoittuvassa asemassa olevan henkilön oikeuksia voitaisiin ajaa hänen puolestaan, ihmiskaupan kaltaisista ongelmista puhumattakaan, Lehto sanoo.