SAK muistuttaa: Työterveyshuolto kuuluu lain mukaan kaikille
Lain mukaan työnantajan on järjestettävä kaikille työntekijöilleen pääsy työterveyshuoltoon. Kaikki eivät kuitenkaan näin tee.
– Työterveyshuollon järjestämisvastuu koskee myös määräaikaisissa työsuhteissa, osa-aikatöissä ja vuokratöissä olevaa henkilöstöä, SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring muistuttaa.
Etenkin pienissä yrityksissä työterveyshuoltoa ei aina osata järjestää lain vaatimalla tavalla.
Omanlaisensa joukon muodostavat pätkityissä työsuhteissa olijat ja itsensä työllistäjät, jotka jäävät usein kokonaan työterveyshuollon ulkopuolelle.
Tänään julkaistussa työterveyshuollon tilaa selvittäneen työryhmän (ns. Rantahalvarin ryhmä) mietinnössä esitetään useita keinoja, joilla työterveyshuollon kattavuutta voitaisiin parantaa.
SAK:ssa pidetään selvänä, että työterveyshuollon kattavuutta ja laatua on parannettava. Muuten eivät ihmiset jaksa töissä eivätkä työurat pitene. Työterveyshuoltolain noudattamista pitää valvoa selvästi nykyistä paremmin.
Kaikki eivät ole työterveyshuollon merkityksestä samaa mieltä. Esimerkiksi terveydenhuollon kokonaisrahoitusta pohtineiden työryhmien raporteissa on jätetty työterveyshuolto kokonaan huomiotta tai tehty esityksiä, jotka merkitsisivät työterveyshuollon huomattavaa supistumista.
– Tällainen tulevaisuudenkuva on melko onneton. Kunnallinen työterveyshuolto muistuttaisi neuvolaa ja työterveyshuollon sairaanhoito olisi osa yleistä terveyskeskuksen sairaanhoitoa ilman yhteyttä työhön ja työpaikkaan, Haring sanoo.
Työterveyshuoltona annettavassa sairaanhoidossa kävisi todennäköisesti niin, että osa työnantajista ostaisi palvelut yksityisiltä palveluntuottajilta kuten tähänkin asti. Osa lopettaisi työterveyshuollon sairaanhoidon kokonaan ja osa ottaisi sairauskuluvakuutuksen osalle työntekijöistään &#;8211 toiset taas jäisivät ilman. Lopputuloksena olisi nykyistäkin pirstaleisempi ja työntekijöitä eriarvoisemmin kohteleva työpaikkaterveydenhuolto.
– Tuntuu, että jotkut poliitikot toivovat erojen terveyspalvelujen käytössä kaventuvan, kun työterveyshuolto saataisiin ajettua alas. Ihmiset eivät pääsisi työterveyshuoltoon sen helpommin kuin terveyskeskukseen. Ja mikä parasta kansantalouden kannalta: erot kapenisivat ilman, että julkisten palvelujen parantamiseen tarvitsisi laittaa euroakaan lisää, Haring ihmettelee.
<style>table.taulukko#id5150003 { border-left-width: 1px; border-top-width: 1px; border-right-width: 0px; border-bottom-width: 0px;}table.taulukko#id5150003 th { border-right-width: 1px; border-bottom-width: 1px; border-left-width: 0px; border-top-width: 0px;}table.taulukko#id5150003 td { border-right-width: 1px; border-bottom-width: 1px; border-left-width: 0px; border-top-width: 0px;} th#id5150003_1 { width: 100%; } td#id5150003_1 { width: 100%; } </style><table class=”taulukko” style=” background-color: #ebebeb” id=”id5150003″ width=”100%” border=”1″ cellpadding=”5″ cellspacing=”1″>
Työurat ja työterveyshuolto
- Pääministeri Matti Vanhanen esitti kevättalvella 2009 yksipuolisesti eläkeiän nostamista 65 vuoteen. Palkansaajapuoli tyrmäsi ehdotuksen.
- Eläkekiista purettiin kahteen työryhmään, joista toisen (ns. Ahtelan ryhmä) tehtävänä oli selvittää, miten työuria voitaisiin pidentää laadullisin keinoin. Yksi keskeisistä ehdotuksista oli työterveyshuollon laadun ja kattavuuden parantaminen.
- Ahtelan työryhmän esityksiä edistämään asetettiin kolme ryhmää. Jatkoryhmien mietinnöt julkaistiin eilen. Työterveyshuoltoa käsitellyt ryhmä ehdottaa mm. kunnallisten työterveyshuoltojen verkottumista sekä yhteisiä työterveyshuollon hankintaorganisaatioita pienyrityksille.
<style>table.taulukko#id5150097 { border-left-width: 1px; border-top-width: 1px; border-right-width: 0px; border-bottom-width: 0px;}table.taulukko#id5150097 th { border-right-width: 1px; border-bottom-width: 1px; border-left-width: 0px; border-top-width: 0px;}table.taulukko#id5150097 td { border-right-width: 1px; border-bottom-width: 1px; border-left-width: 0px; border-top-width: 0px;} th#id5150097_1 { width: 100%; } td#id5150097_1 { width: 100%; } </style><table class=”taulukko” style=” background-color: #ebebeb” id=”id5150097″ width=”100%” border=”1″ cellpadding=”5″ cellspacing=”1″>
SAK:n vaalitavoitteita 2011-2015
- Työterveyshuoltolain toteutumista on valvottava tehokkaammin. Lain mukaan työterveyshuolto kuuluu kaikille, myös määräaikaisissa työsuhteissa, osa-aikatöissä tai vuokratöissä oleville työntekijöille.
- Työterveyshuollon laatua, kattavuutta sekä työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyötä on parannettava.
- Ennenaikainen työkyvyttömyys on saatava laskuun työelämää ja työterveyshuoltoa kehittämällä.
Vaaleissa SAK kampanjoi rehellisen yrittäjän puolesta, yhteisten oikeuksien puolesta, yksilöllisten valintojen puolesta sekä työhön paluun puolesta. www.sak.fi/vaalit