Poliittiset työtaistelut alkavat
Mistä ensi viikolla alkavissa työtaistelutoimissa on kyse?
– Olemme tänään kertoneet maan poliittiselle johdolle, että ensi viikolla SAK ja jäsenliitot aloittavat järjestölliset toimet. Kyse on hätähuudosta suomalaisen työväestön puolesta. Vastustamme näillä toimilla hallituksen sosiaaliturvaleikkauksia ja työelämäheikennyksiä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen kertoo.
Syvärisen mukaan liittojen toimet on sovitettu yhteen ja pistemäisten protestien tyyli vaihtelee ulosmarsseista erilaisiin mielenilmaisuihin. Kolmen viikon aikana toimia nähdään kaikkialla Suomessa. Työtaistelutoimet on rajattu tavalla, joka mahdollistaa hätätyön, eivätkä ne vaaranna omaisuutta tai henkeä ja terveyttä. Ammattiliitot kertovat ennakkoon suunnitelluista toimista aina neljä päivää ennen toteutusta. Ne kootaan osoitteeseen www.sak.fi/liittotoimet.
SAK:laisten ammattiliittojen puheenjohtajat kertovat hallituksen suunnitelmien herättäneen jäsenistössä epäuskoa ja raivoa. Tilannetta pahentaa se, että elinkustannusten nousun myötä duunarikotitalouksien puskurit on jo syöty.
– Hallituksen työttömyysturvaan ja yt-lakiin kohdistamat heikennykset osuvat erityisesti suhdanneherkän teollisuuden työntekijöihin. Nykyään työpaikoilla on kaksi kuukautta aikaa varautua lomautuksen alkuun. Jatkossa palkanmaksu katkeaisikin viikossa. Lapsikorotusten poiston kanssa tämä laittaa etenkin perheelliset palkansaajat todella tiukoille, huolehtii Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen on huolissaan siitä, miten hallituksen ajamat erilaiset heikennykset kohdistuvat samoihin ihmisiin ja perheisiin.
– Osa-aikaisia työntekijöitä on enemmän kuin koskaan. Esimerkiksi myyjien ja tarjoilijoiden avoimista työpaikoista puolet on osa-aikaisia. He eivät tule tuloillaan toimeen ja tarvitsevat soviteltua työttömyyspäivärahaa sekä asumistukea. Näitä hallitus leikkaa ja kehottaa hakemaan kokoaikatyötä – mitä ei ole tarjolla. Säästyneet rahat käytetään suurituloisten verotuksen keventämiseen. Ei tällaista röyhkeyttä voi hyväksyä.
Liittojohtajat ovat myös huolissaan pitkäaikaisista vaikutuksista. Hallitus haluaa teko kerrallaan romuttaa nykyisen työmarkkinajärjestelmän. Esimerkiksi paikallisen sopimisen kokonaisuus tulee romuttamaan työehtosopimusten yleissitovuuden.
– Käytännössä työlainsäädäntö porataan niin täyteen reikiä, että yleissitovuus menettää merkityksensä. Tämä johtaa väistämättä palkkojen laskuun ja muiden työehtojen, kuten työaikojen, heikkenemiseen. Jatkossa minimiehdot voidaan vapaasti ohittaa sopimalla paikallisesti kenen tahansa työnantajan osoittaman reippaan henkilön kanssa, järjestäytyneet luottamusmiehet ohittaen, kertoo Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko.
Toinen pitkän aikavälin heikennys on sovittelutoiminnan rajoittaminen lainsäädännöllä. Ellei kukaan voi tulevaisuudessa saada vientiteollisuutta suurempia palkankorotuksia, tarkoittaa se nykyisten palkkaerojen sementointia.
– Esimerkiksi siivoojat, hoitajat ja vanhuspalveluiden työntekijät jäävät silloin ikuiseen palkkakuoppaan. Työntekijöille se merkitsee kituuttamista nälkärajoilla, työnantajille suhteettomia vaikeuksia löytää tekijöitä elintärkeisiin töihin, korostaa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine.
