Pohjoismainen malli ehkäisee parhaiten köyhyyttä
Laman jälkeen Suomeen jäi suuri pitkäaikaistyöttömien joukko. Yhä useampi on joutunut työmarkkinatuen ja toimeentulotuen varaan. Suhteellinen köyhyys on kasvanut. Samalla keskustelu köyhyyspolitiikasta on alkanut kääntyä keskusteluksi vähimmäisturvasta.
Monet näyttävät ajattelevan, että nostamalla työmarkkinatukea tai vähimmäissairauspäivärahaa vähennetään köyhyyttä parhaiten. Työmarkkinatuki ja ansiosidonnainen työttömyysturva on jopa asetettu vastakkain. Työttömien keskinäisillä tulonsiirroilla ei kuitenkaan taida köyhyys vähentyä eikä oikeudenmukaisuus lisääntyä. Tulotasostaan ja perheiden toimeentulosta tinkimään joutuvia ei pidäkään asettaa toisiaan vastaan.
Kansainvälisissä vertailuissa pohjoismainen sosiaaliturvamalli, joka sisältää ansiosidonnaisen sosiaaliturvan, vähimmäisturvan ja kattavat julkiset palvelut, on osoittautunut tehokkaimmaksi keinoksi lisätä yhteiskunnallista tasa-arvoa ja vähentää köyhyyttä. Maissa, joissa on laaja ja kattava sosiaaliturva koko väestölle, on myös paras vähimmäisturva.
Sosiaalipolitiikan tutkijat puhuvat uudelleenjaon paradoksista. Laaja-alainen sosiaalipoliittinen malli, joka antaa suhteellisen korkean ansioturvan myös keski- ja suuripalkkaisille, poistaa eriarvoisuutta ja köyhyyttä tehokkaammin kuin kohdistavat, tarveharkintaan perustuvat tai vähimmäisturvajärjestelmät.
Jos siirryttäisiin pelkkään vähimmäisturvaan, yleinen maksuhalukkuus mm. verojen kautta vähenisi ja vähimmäisturvaankin olisi käytettävissä vähemmän rahaa kuin kattavammassa sosiaaliturvajärjestelmässä. Ainoastaan huono-osaisimmille kohdistettujen etujen on nimittäin loppujen lopuksi tapana olla heikoimpia.
Hallitus valmistelee ensi vuoden budjettiin toimia vähävaraisimpien aseman parantamiseksi. Parasta lääke köyhyyttä vastaan on työ. Tämän takia työllisyyden kohentaminen on tärkeää. Myös aktiivista sosiaalipolitiikkaa ja työvoimapolitiikkaa on vahvistettava. Esimerkiksi muutosturvan toteuttamiseksi on varattava riittävästi rahaa. Muutosturvan ideana on löytää menetetyn työpaikan tilalle uusi työpaikka mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi lisäkoulutuksen ja työhallinnon toimien avulla.
Myös ansioturvalle pääsyn helpottaminen lievittäisi köyhyysongelmaa. On hyvä muistaa, että ansiosidonnaiset järjestelmät on luotu nimenomaan köyhyyden vähentämiseksi. Tavoitteena tulee myös olla, ettei ihmisten pääsääntöisesti tarvitse hakea toimeentulotukea ensisijaisten etuuksien pienuuden tai viivästymisen vuoksi.
Pohjoismaisen hyvinvointimallin tarkoitus on luoda mahdollisuuksia itsenäiselle selviämiselle. Kohtuullisen sosiaaliturvan lisäksi pohjoismaisen mallin olennaisia elementtejä ovat hyvät koulu-, terveys- ja sosiaalipalvelut. Yhteiskunnan tasa-arvoisuuden kannalta on tärkeää, että kaikki kansalaiset ovat samojen palvelujen piirissä. Se on myös kansakunnan etu, kuten kilpailukyky- ja PISA-tutkimuksissa on todettu.
Sinikka Näätsaari
SAK:n ohjelmapäällikkö
Artikkeli on julkaistu Uutispäivä Demarissa 12.07.2005.