Piilokiusaamista on vaikea havaita ja usein se hyväksytään työpaikalla hiljaisesti

Piilokiusaaminen vahingoittaa sen kohdetta, myrkyttää jatkuessaan työpaikan ilmapiirin ja voi pahimmillaan johtaa pitkiin sairauslomiin tai jopa työkyvyttömyyteen. Tuore tietokirja auttaa löytämään sanoja työpaikoilla tapahtuvalle piilokiusaamiselle.

Mitä on piilokiusaaminen ja miten se eroaa kiusaamisesta? Tietokirjailija, työyhteisösovittelija Tiina-Emilia Kauniston mukaan kyse on samasta asiasta, mutta piilokiusaaminen jää helposti havaitsematta.

– Se on passiivista ja hiljaista kiusaamista, joka vahingoittaa kohdettaan, mutta jota muiden on vaikea havaita.

Kaunistolta on juuri ilmestynyt kirja Piilokiusaajat ympärilläsi – tunnista työpaikan myrkyttäjät. Siinä poraudutaan ilmiöön, joka on vaiettu, mutta joka voi tapahtua jokaisessa työyhteisössä. Kirjan taustalla on 570 vastauksen kyselyaineisto piilokiusaamisen kokemuksista.

Kaunisto sanoo, että hänelle lähetetyissä kertomuksissa yllätti niiden kamaluus. Henkinen väkivalta vahingoitti vakavasti sen kohteeksi joutunutta eikä kiusaamiseen usein pyynnöistä huolimatta puututtu työpaikoilla. Sen sijaan kiusattu leimattiin helposti liian herkäksi tai häntä alettiin syyllistää siitä, että on itse toiminut jollakin tavalla väärin.

”Olin pyytänyt esihenkilöltäni kolmesti, että meillä olisi Timon kanssa eri työvuorot. Pomoni vain nauroi ja sanoi: ’Timoja on maailmassa paljon, heidän kanssaan pitää oppia elämään. Tulet ymmärtämään sen sitten, kun olet vanhempi.’ Sama vastaus – kolmesti, eikä tilannetta tunnistettu. Tuli olo, että minä olin väärässä. Sillä se olin minä, joka olin liian herkkä. Muutkin työkaverit sanoivat: ’älä ole tuollainen, ei sinun tarvitse oikeasti ottaa sitä niin vakavasti’.”

Yllä olevassa esimerkissä tiivistyy piilokiusaaminen, jossa tyypillistä on kiusatun kokemusten vähättely, syyttäminen ylireagoimisesta ja vaatimus kasvattaa ”paksu nahka”.

Kiusaaminen ei ole suomalaisessa työelämässä harvinaista. Tilastokeskuksen vuoden 2023 työolotutkimuksen mukaan 47 prosenttia naisista ja 31 prosenttia miehistä kertoi havainneensa työpaikallaan kiusaamista tai henkistä väkivaltaa.

Epämääräinen paha olo voi kertoa kiusaamisesta

Tiina-Emilia Kaunisto myöntää, että kiusaamistilanteet ovat usein hankalia todentaa eikä kiusaaja aina välttämättä tiedosta kiusaavansa. Kaunisto haluaakin tehdä vaikeasti todennettavan asian kirjallaan näkyväksi ja auttaa tunnistamaan sekä tahallista että tahatonta piiloväkivaltaa ja löytämään sanat kokemukselle. Kirjan avulla myös kiusaaja voi hahmottaa omaa käyttäytymistään ja muuttaa sitä.

Mistä sitten tietää, että on joutunut piilokiusatuksi?

Usein tunne on epämääräinen. Tilanne ja toisen käyttäytyminen voi tuntua ikävältä ja toistuessaan aiheuttaa huonoa oloa, jota ehkä itsenkin on vaikeaa hahmottaa, mistä se johtuu.

Yksittäinen riita tai erimielisyys, joka aiheuttaa ihmisten välille jännitteitä, ei ole kiusaamista, mutta silti kuormittavaa. Jännitteet voivat kasvaa suuremmaksi ristiriidaksi ja myös vakavaksi kiusaamiseksi eli toistuvaksi työkaverin vahingoittamiseksi, Kaunisto painottaa.

Kirja jakaantuu kolmeen osaan: piiloväkivallan vaikutuksiin, piilokiusaamisen tunnistamiseen ja neuvoihin siitä, miten piilokiusaamiseen päästään käsiksi ja miten siitä voi selvitä.

– Piilokiusaamisessa on kyse väkivallasta ja vallankäytöstä. Kiusaaja voi olla esihenkilö, mutta myös työkaveri tai asiakas.

Pitkään jatkunut piilokiusaaminen myrkyttää työpaikan ilmapiirin ja toisaalta työyhteisön kulttuuri voi altistaa kiusaamiselle. Esimerkiksi kiire, liiallinen työmäärä, puutteet töiden organisoimisessa, epäselvä työnjako tai henkilöstön irtisanomistilanteet altistavat kiusaamiselle. On myös työpaikkoja, joissa työntekijöille sallitaan rajaton käyttäytyminen toisia työntekijöitä kohtaan.

Epäasiallisiin toimintatapoihin voidaan työyhteisössä tottua ja tilanne kriisiytyy esimerkiksi uuden työntekijän myötä. Uusi työntekijä voi nähdä sellaista, mitä muut eivät havaitse. Jos hän kyseenalaistaa totuttuja toimintatapoja, hän voi joutua kiusatuksi.

Kiusaamiseen on aina reagoitava

”Esihenkilöni käyttäytyi epäasiallisesti. Otin yhteyttä hänen esihenkilöönsä ja pyysin puuttumista tilanteeseen, minkä jälkeen jouduin tunnin keskusteluun kahdestaan kiusaajani kanssa. Hän vannotti, etten saa ottaa enää minnekään yhteyttä, ja syytti minua kaikesta. Tilanteeseen ei puututtu sen enempää ja kaikki jatkui ennallaan. Hain toiseen tehtävään ja sain uuden esihenkilön. Entinen esihenkilöni jatkaa tiiminsä kiusaamista.”

Yllä oleva esimerkki on valitettavan yleinen. Tilanteisiin ei puututa, vaan toivotaan, että ne ratkeavat itsestään ajan myötä. Usein lopulta kiusattu joutuu vaihtamaan työpaikkaa.

Miten kiusaamiseen sitten voidaan puuttua ja estää tilanteen eskaloituminen?

Esihenkilöt tai heidän esihenkilönsä ovat avainasemassa. Esihenkilöiden on otettava ilmoitus kiusaamisesta todesta ja alettava selvittää asiaa.

– Työyhteisölle on hyvä viestiä, että ongelmat kuten kokemus kiusaamisesta, selvitetään aina eikä tilanteiden anneta paisua. Apuna voidaan käyttää työterveyshuoltoa ja ristiriitatilanteissa esimerkiksi ulkopuolisia työyhteisösovittelijoita, Tiina-Emilia Kaunisto sanoo.

Hän peräänkuuluttaa avoimuutta ja vaikeistakin asioista puhumista suoraan, mutta rakentavassa hengessä. On tärkeää, että rakentavaa palautetta annetaan matalalla kynnyksellä eikä jäädä odottamaan, että tilanne ratkeaisi itsekseen.

– Aina kiusaamistilanetta ei saada todennettua ja selvitettyä, mutta asiasta on kuitenkin tärkeää puhua eikä kaltoinkohtelua kokeneen kokemusta pidä mitätöidä. On hyvin tyypillistä, että kiusattu jätetään yksin selviytymään.

Kiusaamista ehkäisee työyhteisö, jonka kaikki kokevat turvalliseksi. Tämä edellyttää pelisääntöjä, joita kaikki noudattavat ja sen ilmaisemista selkeästi, mikä on ei hyväksyttävää käyttäytymistä.

Tukea kiusatuille ja tiukennuksia lainsäädäntöön

Tiina-Emilia Kaunisto muistuttaa, että kaikki meistä voivat joskus käyttää valtaa väärin eikä kiusaaminen aina ole tietoista. Kiusaaja voi järkyttyä, jos häntä syytetään kiusaamisesta. Ei ole helppoa myöntää, että on käyttäytynyt niin, että toinen on kokenut tulleensa kiusatuksi.

Lainsäädännössä kiusaaminen otetaan vakavasti, mutta Kauniston mielestä se pitäisi ottaa vieläkin vakavammin. Useat lait edellyttävät työnantajalta ja työntekijöiltä asiallista käyttäytymistä sekä puuttumista epäkohtiin. Työturvallisuuslain mukaan tarvitaan toistuvaa, terveyttä haittaavaa käytöstä ja siihen liittyviä todisteita, jotta teot täyttäisivät lain määritelmän vakavasta häirinnästä.

– Laki velvoittaa puuttumaan käytökseen, jolla on vaikutuksia sen kohteeksi joutuneen terveydelle. Ikään kuin olisi väkivaltaa, jolla ei ole vaikutuksia. Vaikutukset tulevat myös usein näkyviin viiveellä, eivät kaikki ole aivan selkeitä, koska ne voivat olla niin monenlaisia.

Kaunisto heittää pallon myös ammattiliitoille. Voisivatko ne tarjota tukipalveluita jäsenilleen, jotka ovat joutuneet kiusatuksi työpaikalla, vaikka liitot eivät pystykään juridisessa mielessä puuttumaan tilanteeseen. Myös työyhteisösovittelua kannattaisi hyödyntää nykyistä enemmän ennalta ehkäisemään työyhteisöjen myrkyttymistä.

Tiina-Emilia Kaunisto on kouluttautunut työyhteisösovittelijaksi ja julkaissut aiemmin kirjan Se ei johdu sinusta – vähättelyn historia työelämässä. Jutussa lainatut kertomukset ovat Piilokiusaajat ympärilläsi – tunnista työpaikan myrkyttäjät -kirjasta. Voit tilata kirjan täältä.

Pirjo Pajunen