Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja: Ensi vuosi on palkansaajille valoisa - palkat nousevat, verotus kevenee ja työllisyys paranee

Yleinen harhaluulo on, että verotuksella voitaisiin merkittävästi vaikuttaa työllisyyteen. Varsinkin vaalien alla poliitikot lupaavat veronkevennyksiä erityisesti pieni- ja keskituloisille.

– On hyvä muistaa, että pienituloiset eivät nytkään maksa tuloveroa. Jos ajatellaan tavallista kotitaloutta, ei siellä pohdita, kannattaako työtä tehdä, koska tuloverotus on sitä ja tätä, kunhan verotus kaikkiaan on kohtuullisella tasolla. Tutkimuksetkin osoittavat, että verotuksella on hyvin vähän vaikutusta työn tarjontaan, Elina Pylkkänen sanoo.

Valtaosa veroista kerätään palkansaajilta. Jos tuloverotusta kovasti kevennetään, hyvinvointipalvelujen rahoittaminen vaikeutuu. Julkisessa keskustelussa vaihtoehdoksi tarjotaan usein haittaverojen, kuten tupakan ja alkoholin verotuksen kiristämistä. Haittaveroissa on kuitenkin kyse huomattavasti pienemmästä veropotista.

Pylkkäsen mukaan tuloveroja voidaan keventää, jos vastaavasti tavaroista ja palveluista maksettavaa arvonlisäveroa korotetaan. Sen kiristäminen kurittaisi kuitenkin erityisesti pienituloisia ihmisiä.

– Kulutustutkimuksen mukaan Suomessa noin miljoona ihmistä joutuu kuluttamaan kaiken, minkä tienaa eli rahan puute rajoittaa heidän kuluttamistaan. Jos arvonlisäveroa nostetaan, nämä ihmiset joutuvat entisestään rajoittamaan kulutustaan ja käytännössä heidän elintasonsa laskee, ellei veronkorotusta kompensoida heille esimerkiksi etuuksia korottamalla.

Korkea työllisyysaste ja hyvinvointivaltio ovat kumppanit

Palkansaajien tutkimuslaitos tuottaa vuosittain vertailevaa tietoa kotitalouksien hyvinvoinnin kehityksestä pitkällä aikavälillä ja erilaisia perheitä vertailemalla. Viime vuosina palkansaajien ansiotaso on noussut varsin hitaasti, mutta ostovoimaa ovat vahvistaneet veronkevennykset. 

Ensi vuodeksi on luvassa parempaa, sillä palkat nousevat ja verotusta kevennetään edelleen. Myös työllisyyden paraneminen jatkuu. Pylkkäsen mukaan työllisyyden on syytäkin parantua, sillä korkea työllisyys on edellytys suomalaisten laajasti kannattaman hyvinvointivaltion säilymiselle.

– Työllisyysasteen on noustava pidemmällä aikavälillä vähintään 75 prosenttiin ja mielellään sen yli, jos haluamme ylläpitää nykyisenkaltaisen hyvinvointivaltion.

Kuluvalla hallituskaudella työllisyysaste on noussut lähelle 72 prosenttia.

Ilman laadukasta koulutusta emme pärjää

Elina Pylkkänen huomauttaa, että talouskasvu ei automaattisesti nosta työllisyysastetta vaan lisäksi tarvitaan laadukasta koulutusta, koko väestön osaamisesta huolehtimista, tuotekehitystä ja innovaatioita, joilla erityisesti vientituotteiden jalostusastetta nostetaan.

– Koulutus on investointi, jonka tuotto näkyy työllisyyden paranemisena ja tuottavuuden kasvuna pidemmällä aikavälillä. Hyvä koulutus ja työmarkkinoiden tarpeisiin päivitetty osaaminen ovat myös yksittäiselle ihmiselle paras tae työllistymiselle.

Korkeat asumiskulut ”erittäin suuri ongelma”

Mistä johtuu, että avoimiin työpaikkoihin ei tahdo löytyä työntekijöitä? Elina Pylkkäsen mukaan työvoimapula ja työvoiman kohtaanto-ongelma ovat todellisia ongelmia, joihin on useita syitä. Osaamisen puutteiden ja epävarmojen työsuhteiden lisäksi Pylkkänen haluaa nostaa esiin yhden tärkeän syyn.

– Korkeat asumismenot pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa ovat erittäin suuri ongelma, johon on herätty aivan liian myöhään. Asumisen kalleus estää ihmisiä muuttamasta töiden perässä.

Viime vuosina asuntoja on rakennettu paljon ja tämä näkyy asuntojen hintojen nousun tasaantumisena. Pylkkänen uskookin, että tilanne on vähitellen kääntymässä paremmaksi.

Pirjo Pajunen