Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Päättyneen tupokauden tulokset…

Uutinen

Päättyneen tupokauden tulokset ylittivät odotukset

Tulopoliittinen sopimus 2005-2007. Kuva: Henrik Sörensen/Gorilla

Lyhyt johdatus päättyneen tuporatkaisun tuloksiin

SAK:n mielestä eilen sunnuntaina päättyneen tupokauden (15.2.2005&#;821130.9.2007) tulokset ovat ylittäneet odotukset. Sopimuskauden aikana syntyi 111 000 uutta työpaikkaa ja työllisyyden ennätysmäisen nopea kasvu ylitti useimmat odotukset.

Työllisyyden lisäksi myös palkansaajaväestön ostovoima kasvoi tulosopimuksen aikana selvästi paremmin kuin sopimusta tehtäessä ennakoitiin. Yhteensä palkansaajaväestön ostovoima kasvoi vajaat 10 prosenttia sopimuskauden aikana. Keskeisiä tekijöitä hyvän ostovoimakehityksen taustalla olivat sopimuksella saavutettu matala inflaatio sekä palkankorotusten ja palkkaverotuksen alentamisen yhteisvaikutus. Hinnat nousivat koko sopimuskauden aikana vain noin 4,2 prosenttia, mikä tarkoittaa vajaata 1,7 prosenttia vuositasolla. Tällä hetkellä inflaation arvellaan valitettavasti nousevan vuonna 2008 kolmen prosentin tienoille.

Tulosopimusta tehtäessä syksyllä 2004 Suomessa keskusteltiin vilkkaasti taloutta vaivaavasta investointilamasta. Kokonaisratkaisun yhtenä tavoitteena olikin investointien vauhdittaminen talouden vakautta ja ennustettavuutta tukemalla. Voidaan sanoa, että tältäkin osin tavoitteet saavutettiin. Sopimuskaudella yksityiset investoinnit kasvoivat vuosittain keskimäärin hieman vajaat 5,7 prosenttia.

Myös monissa laatuasioissa edettiin – muutosturva tuli tarpeeseen

Tuloratkaisukauden suojissa sovittiin merkittävistä laadullisista palkansaajien turvaa ja työmarkkina-asemaa parantavista uudistuksista. Muutosturvauudistus, tilaajavastuulaki sekä luottamushenkilöiden toimintaedellytyksiä parantavat uudistukset auttavat työntekijöitä selviytymään paremmin työelämän voimakkaan muutoksen pyörteissä.

Muutosturva oli tupon vuosille 2005–2007 merkittävin laadullinen uudistus. Muutosturvan tavoitteena on tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun mahdollisimman nopea työllistyminen. Muutosturva vahvistaa yt-neuvottelua, parantaa irtisanotun työttömyysturvaa noin 20 prosentilla sekä mahdollistaa irtisanomisajalla palkallisesti (5–20 päivää) etsiä muun muassa uutta työpaikkaa. Korotetun koulutustuen maksavat yritykset kollektiivisesti ja irtisanomisajan käytöstä aiheutuvat palkan menetykset asianomainen työnantaja. Muutosturva astui voimaan 1.7.2005 ja sen jälkeen on tehty noin 30 000 henkilökohtaista työllistymisohjelmaa irtisanotuille.

Edellisen hallituksen aikana ja aloitteesta vuonna 2005 käynnistettiin kolmikantainen samapalkkaisuusohjelma, jonka laatimisessa työmarkkinakeskusjärjestöt olivat vahvasti mukana. Ohjelman tavoitteena on kaventaa naisten ja miesten keskimääräistä 20 prosenttiyksikön palkkaeroa viidellä prosenttiyksiköllä vuoteen 2015 mennessä.

Ohjelma kattaa laajasti kaikki palkkaeroon liittyvä asiat kuten segregaation, pätkätyöt, työn ja perheen yhteensovittamisen sekä palkka- ja sopimuspolitiikan. Ohjelma sisältää noin 30 hanketta. Vuoden 2008 alussa ohjelman alla käynnistyy laaja palkkausjärjestelmien kehittämishanke, jossa kehitetään tutkimusavusteisesti sopimusalojen ja työpaikkojen palkkausjärjestelmiä liittojen ja työpaikkojen tarpeista lähtien. Ohjelmaa seuraa korkean tason seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina poliittisten päättäjien lisäksi myös työmarkkinakeskusjärjestöjen ykkösjohtajat.

Tilaajavastuu- ja yt-laki uudistettiin

Tupokauden aikana neuvoteltiin hallitusohjelman mukaisesti uudistuksia perhevapaisiin sekä työsopimuslain että sairausvakuutuslain osalta. Perhevapaiden toimivuutta parannettiin kesällä 2006 voimaan astuneilla työsopimuslain muutoksilla. Muutoksilla laajennettiin ottovanhempien oikeutta hoitovapaaseen, etävanhemman oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen sekä vammaisen ja pitkäaikaissairaan lapsen vanhempien oikeutta osittaiseen hoitovapaaseen.

Lisäksi perhevapaista työnantajalle ilmoittamista joustavoitettiin lyhyiden vapaiden osalta. Sairausvakuutuslain uudistuksilla nostettiin vuoden 2007 alusta alkaen vanhempainpäivärahojen tasoa sekä tasattiin perhevapaista työnantajille aiheutuvia kustannuksia. Samassa yhteydessä joustavoitettiin isäkuukauden käyttöä, pidennettiin ottovanhempien vanhempainrahakautta 200 päivään sekä laajennettiin rekisteröidyssä parisuhteessa elävien oikeutta vanhempainrahaan.

Tupokaudella valmisteltiin kolmikantaisesti laki tilaajan selvitysvelvollisuudesta ja vastuusta ulkopuolista työvoimaa käytettäessä (ns. tilaajavastuulaki) Laki tuli voimaan vuoden 2007 alusta. Lain lisäksi sovittiin kaksikantaisesti harmaan talouden torjuntaa koskevasta suosituksesta. Sekä lain että sopimisen tarkoituksena on edistää yritysten välistä tasavertaista kilpailua ja työehtojen noudattamista. Lisäksi tarkoituksena on varmistaa, että yritysten ja julkisoikeudellisten yhteisöjen kanssa vuokratyöstä alihankinnoista sopimuksia tekevät yritykset täyttävät sopimuspuolina ja työnantajina lakisääteiset velvoitteensa.

Yt-lain kokonaisuudistus valmistui komiteasta kesäkuussa 2006. Uusi yt-laki tuli voimaan vuoden 2007 heinäkuun alusta. Uudella lailla vahvistetaan työntekijöiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia vaikuttaa yritysten kehittämis- ja muutostilanteissa. Yt-lain soveltamisaluetta laajennettiin ja lain piiriin tuli 80 000 uutta palkansaajaa. Lisäksi kuntapuolelle tehtiin uusi oma yt-lakinsa, joka tuli voimaan vuoden 2007 syyskuun alusta. Se toi mukanaan kuntapuolelle 400 000 palkansaajaa.

Liittokierroksen palkkalinja on hahmottunut

Alkukesällä alkanut liittokierros jatkuu näillä näkymin vuoden 2008 kevääseen saakka. Tällä hetkellä SAK-perheessä on noin 30 uutta työehtosopimusta ja niiden piirissä on noin 330 000 palkansaajaa. Neuvottelut jatkuvat monilla aloilla, mutta jo nyt on selvää, ettei kaikkia sopimuksia saada uudistettua ennen tupokauden päättymistä.

Tehtyjen sopimusten vuositason kustannusvaikutus on pääsääntöisesti 4–5 prosenttia. Kuntasektorilla kustannusvaikutus on hieman korkeampi. Sopimuskaudet ovat ulottumassa vuosien 2009–2010 taitteeseen.

Kustannusvaikutuksiltaan ratkaisut ovat tupokorotuksia tuntuvasti korkeampia, mutta vasta sopimuskauden päätyttyä nähdään johtavatko nyt tehdyt ratkaisut todellisen ostovoimakehityksen kannalta päättyneen tuloratkaisun tasolle vai onko ostovoimakehitys heikompi. Kaikki riippuu siitä, miten inflaatio nousee ja tuleeko vuoden 2008 jälkeen palkkaverotukseen kevennyksiä. Ensi vuonna palkansaajien kokonaisverotus saattaa pikemminkin kiristyä.

Tehdyt ratkaisut ovat jossain määrin aikaisempaan verrattuna prosenttipainotteisempia, mutta moniin sopimuksiin on sisältynyt tätä tasapainottamaan euromääräinen ja kaikille samansuuruinen kertakorvaus. Paikallisesti jaettavien palkkapottien osuutta on eräissä sopimuksissa jonkun verran kasvatettu, mutta päinvastaisiakin ratkaisuja on tehty muun muassa kunta-alalla.

Liittokierros on luonteeltaan palkkoihin ja palkkausjärjestelmien kehittämiseen keskittyvä kierros. Laadulliset uudistukset ovat vaatimattomampia kuin tupokaudella. Edistytty on toki monissa tärkeissä asioissa, kuten luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen aseman parantamisessa.

Työnantajien puolelta on uumoiltu, että nyt työnantajien valitsema tupoista irtautuva liittosopimusten linja voi jatkua tulevaisuudessa. Ja voi ollakin, että tämä on mahdollista vuosien 2009–2010 taitteessa. Sen vuoksi SAK:laisen liikkeen on varauduttava siihen tiivistämällä sisäistä yhteistyötään ja yhteistä tavoitteenasettelua myös palkkapolitiikan paremman koordinoinnin osalta.

Joka tapauksessa on viisasta, että seuraavaa sopimusratkaisua pohdittaessa ei poissuljeta mitään sopimusvaihtoehtoa. Arvioinnin perusteena pitää olla se, mihin taloudellinen kehitys on menossa, mitä kokemuksia ja tuloksia nyt toteutumassa oleva liittokierros antaa ja onko ammattiyhdistysliikkeellä tarve ajaa nimellispalkkapolitiikkaa laajempia työelämän tai sosiaaliturvan uudistuksia.