Pääomatulojen verotusta nostettava
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly Hetemäen veroryhmän työstä
SAK:n puheenjohtajan Lauri Lylyn mielestä pääomatulojen verotusta on kiristettävä. Tämä muuttaisi suomalaista verotusta progressiivisempaan suuntaan. Verotuksen siirtämiseen tasaverotuksen suuntaan ei hänen mukaansa ole mitään perusteita. Tuloverotuksessa tulee edelleen pitää päälinjana työllisyyden edistämistä eli palkkatuloverojen pitämistä kohtuullisella tasolla etenkin pieni- ja keskituloisilla.
SAK:n puheenjohtajan mielestä verotuksen progression säilyttäminen ja yleisen veropohjan laajentaminen ovat kannatettavia tavoitteita samoin kuin linjaus, jolla yritetään pitää työn verotus kohtuullisena. Tältä osin hän piti alivaltiosihteeri Martti Hetemäen verotyöryhmän kokonaisverouudistuksen linjoja oikeansuuntaisina.
– Veropolitiikassa haasteita on muun muassa pääomatulojen verotuksessa. Pääomaverotuksen ja ansiotuloverotuksen tasoissa on liian suuri ero, mikä on johtanut laajaan tulojen muuntamiseen palkkatuloista pääomatuloiksi. Tämä ongelma on korjattava kiristämällä pääomatulojen verotusta ja tiivistämällä tuntuvasti pääomaverotuksen veropohjaa, Lyly linjasi lauantaina Kuopiossa puhuessaan alueellisilla SAK-päivillä.
Hänen mielestään tuloverotuksen progressiivisuutta ei ole järkevää tarkastella rajoittumalla vain palkkaverotukseen, koska tulonjaon kannalta kokonaisprogressio on ratkaisevaa. Näin siitä syystä, että veroja on maksettava veronmaksukyvyn mukaan.
Omaisuusverotuksessa perintö- ja lahjaverotus on SAK:n mukaan säilytettävä. Kiinteistöverotuksessa on Lylyn mukaan olemassa selviä korotuspaineita, mutta oleellista on miettiä veron oikeudenmukaisuuden lisäämistä. Ilman tulotason huomioon ottamista kiinteistövero voi johtaa kohtuuttomuuksiin. Tärkeiden vähennysten kuten asuntolainojen verovähennysoikeuden hän pitäisi ennallaan.
Hallituksen osallistuttava myös lomautusajan työttömyysturvaan
Jos Lyly näytti hieman vihreää valoa Hetemäen johtaman verotyöryhmän työlle, samaa ei voi sanoa hallituksen budjettiriihipäätöksestä liittyen työttömyysvakuutusmaksuun.
– Hallitus teki hyvin erikoisen päätöksen korottaa maksua vain 0,2 prosenttiyksikköä. Paitsi että korotus on työttömyyden kasvuun nähden liian pieni – nousutarve on ennakkolaskelmien mukaan 0,7 prosenttia – hallituksen budjettipäätös on kaiken kaikkiaan kyseenalainen. Lain mukaan maksun vahvistaa sosiaali- ja terveysministeriö Työttömyysvakuutusrahaston esityksestä.
– Hallituksen ehdottama korotus johtaa Työttömyysvakuutusrahaston erittäin nopeaan ja suureen velkaantumiseen. Samalla tuleville vuosille siirtyy entistä suurempia korotuspaineita eikä laissa oleva tavoite tasaisesta maksukehityksestä toteudu. Rahaston velkaantuminen voi nostaa esiin myös uusia työttömyysturvan leikkauksia, Lyly sanoo.
Hänen mukaansa valtion on osallistuttava lomautettujen työttömyysturvan rahoittamiseen samalla tavoin kuin muunkin työttömyysturvan rahoittamiseen. Näin työttömyysvakuutusmaksun nousupainetta voidaan hillitä.