Oppivelvollisuuden laajentamiselle toiselle asteelle on monta hyvää syytä

Hallitusohjelman mukaan oppivelvollisuus laajenee koskemaan perusopetuksen jälkeistä toisen asteen koulutusta 18-vuotiaaksi saakka. Koulutus olisi maksutonta. SAK:n koulutus- ja työvoimapoliittisen asiantuntijan Kirsi Rasinahon mukaan oppivelvollisuuden laajentamiselle on monta hyvää syytä.
15.06. 14:16
SAK
Kokkiopiskelija Roosa Koskinen raastaa parmesanjuustoa. Kuva Jarno Mela/Lehtikuva.

Toiselle asteelle laajennettu oppivelvollisuus auttaa nostamaan työllisyyttä ja osaamisen tasoa. Lisäksi se edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja auttaa ehkäisemään nuorten syrjäytymistä. 

– Työelämän muutokset ovat johtaneet siihen, että työllistyminen ilman toisen asteen tutkintoa on hyvin vaikeaa. Työllisyysaste, työuran pituus ja odotettavissa oleva ansiotaso kohentuvat selvästi toisen asteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittamisen myötä, Kirsi Rasinaho sanoo. 

Kirsi Rasinaho.

Tilastot kertovat, että ammatillisen koulutuksen saaneilla on selvästi korkeampi työllisyysaste kuin ilman tutkintoa olevilla. Pelkän perusasteen koulutuksen varassa olevien työura on muita lyhyempi ja katkonaisempi ja heillä on enemmän työttömyysjaksoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriölle antamassaan lausunnossa SAK korostaa joustavia tapoja suorittaa oppivelvollisuus. Ammatti- ja lukiokoulutuksen lisäksi oppivelvollisuus pitää voida suorittaa esimerkiksi valmentavassa koulutuksessa, työpajoilla ja oppisopimuskoulutuksessa.

– Työelämäpainotteisella opiskelulla on osalle nuorista selvästi opiskeluintoa ja motivaatiota kohottava vaikutus, Kirsi Rasinaho huomauttaa.

SAK painottaa lausunnossaan opiskelijoiden ohjauksen ja tukitoimien merkitystä.

– Jotta koko ikäluokka voi aidosti suorittaa laajennetun oppivelvollisuuden, tulee oppilaan ja opintojen ohjaukseen sekä tukipalveluihin kiinnittää erityistä huomiota. Ohjauksen merkitys on suuri sekä opintojen nivelvaiheessa että toisen asteen opintojen aikana.

– Oppilashuolto- ja opiskelijahuolto, etsivä nuorisotyö, nuorten työpajat ja nuorten ammatillinen kuntoutus ovat osa oppivelvollisuuden kokonaisuutta. Lasten ja nuorten hyvinvointia edistäviin palveluihin on osoitettava riittävä rahoitus, joka mahdollistaa palveluiden pitkäjänteisen kehittämisen, Kirsi Rasinaho sanoo.

Hän tähdentää, että oppivelvollisuuden laajentaminen ei sulje pois yleistä eri koulutusasteilla tehtävää laatu- ja kehittämistyötä.

– Esiopetus, perusopetus ja toisen asteen koulutus ovat toisiaan tukeva kokonaisuus. Lasten ja nuorten tulee saada peruskoulusta sellaiset tiedot ja taidot, joita lukioon ja ammatilliseen koulutukseen siirtyminen ja siellä opiskelu edellyttävät. 

Hallituksen esityksen mukaan uudistettu oppivelvollisuuslaki tulisi voimaan portaittain syksystä 2021 alkaen. 

SAK:n lausunto Hallituksen esitykseksi oppivelvollisuuslaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.