Olavi Sulkunen kehitti työoikeuden teoriaa ja käytäntöä
SAK:n pitkäaikainen lakimies, oikeustieteen tohtori Olavi (Olli) Sulkunen kuoli 13. toukokuuta vaikeaan sairauteen kotonaan Helsingissä. Hän oli syntynyt 25. elokuuta 1945 Jyväskylässä.
Olavi Sulkunen toimi SAK:n lakimiehenä vuodesta 1970. Sulkunen tuli keskusjärjestön palvelukseen aikana, jolloin ammattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallinen painoarvo eheytyksen myötä kasvoi voimakkaasti. Vasemmistopuolueet olivat vahvoja ja poliittinen ilmapiiri oli otollinen laajoille ja radikaaleillekin työlainsäädäntöuudistuksille.
Sulkunen erikoistui jo varhain kansainväliseen työoikeuteen, aluksi Kansainvälisen työjärjestön ILO:n sopimusten valvontatoiminnan kautta. Sittemmin näkökulma laajeni myös EY:n työoikeuteen sekä Euroopan neuvoston normijärjestelmään. Tämän mahdollisti hänen poikkeuksellisen hyvä kielitaitonsa, erityisesti ranskan kielen taito. Sulkunen toimi sekä kotimaisen että kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen perus- ja ihmisoikeusasiantuntijana. Hän oli myös Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön EAY:n ja kansainvälisten kuljetusliittojen tunnustama ja käyttämä lakko-oikeuden asiantuntija, varsinkin juridiikaltaan vaikeissa, merenkulun saartoja ja korvauksia koskevissa jutuissa.
Johdonmukaisena osana Sulkusen urahistoriaan liittyy hänen tehtävänsä Maailman ammattiyhdistysten liiton MAL:n oikeudellisena neuvonantajana Prahassa vuosina 1976-1979.
Olavi Sulkunen toimi SAK:n edustajana lukuisissa kolmikantaisissa lainvalmisteluhankkeissa. Hänen viimeiseksi työkseen tällä alueella jäi lähetettyjä työntekijöitä koskevan lain uudistaminen, josta annetaan hallituksen esitys eduskunnalle vielä ennen kesää. Myös tässä työssä hänen roolinsa ja asiantuntemuksensa oli keskeinen.
Sulkusella oli edustuksia useissa lainkäyttöelimissä. Pisimpään hän toimi työtuomioistuimen jäsenenä. Hänen kansainvälisiin sopimuksiin liittyvä poikkeuksellisen vahva teoreettinen osaamisensa antoi oman sisältönsä työehtosopimuksien tulkintaperiaatteita ja työrauhavelvollisuutta koskevalle työtuomioistuinkäytännölle.
Vankalta käytännön pohjalta Sulkunen ryhtyi 1990-luvulla hyödyntämään asiantuntija-aluettaan tutkimustyössä. Sulkusella oli kansainvälisen oikeuden ja työoikeuden alalta kirjoituksia koti- ja ulkomaisissa julkaisuissa. Osittain työn ohella hän kirjoitti väitöskirjan kansainvälisistä ammattiyhdistysoikeuksista. Työ on suomalaistakin oikeuskirjallisuutta ajatellen mittava saavutus. Siinä ilmenee palava innostus teemaan, jota on käsitelty perusteellisesti ja oivaltavasti. Väitöstyössä hän kehitti kolmitahoisen konseptin – oikeus järjestäytymiseen, työehtosopimusneuvotteluihin ja lakkoon – ay-oikeuksien ytimeksi.
Sairaudelleen periksi antamattomana hän vielä viimeisinä elinpäivinään osallistui työtuomioistuimen istuntoon. Olavi Sulkunen oli myös valmistelemassa tutkimushanketta rajat ylittävistä ammattiyhdistysoikeuksista erityisesti työehtosopimusneuvottelujen ja työtaistelujen juridisista kysymyksistä. Hanke on merkittävä EY:n oikeuden kehittämisen kannalta, mutta häneltä se jäi kesken. Sen jatkajille hänen väitöskirjansa ja muut kirjoituksensa antavat kestävän perustan.
Nuoruudessaan Olli oli kansallisen tason uimari sekä aktiivinen kirjallisuuden ja filosofian harrastaja loppuun saakka. Hän pohti viime vuosina erityisesti juridiikan ja moraalin keskinäisen riippuvuuden kysymystä. Olli oli ystäväpiirissä tunnelman luoja, jonka terävä huumori oli aina tilanteeseen sopivaa ja älykästä.
Kirsti Palanko-Laaka
Jorma Rusanen
Tapani Erling
Kirjoittajat ovat Olavi Sulkusen entisiä työtovereita SAK:ssa ja lapsuuden ystävä.