Näistä puhuttiin vappuna: Reilummat työehdot, koordinoitu neuvottelukierros ja satsaukset osaamisen kohentamiseen

SAK:laista vappua on juhlittu keskiviikkona noin 50 paikkakunnalla. Juhlien puhujat peräänkuuluttivat lisää luottamusta maan tulevan hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen välille, reilumpia työehtoja muun muassa alustataloudessa työskenteleville ja uusia satsauksia kaikkien suomalaisten perustaitojen ylläpitämiseen.
01.05. 13:21 Päivitetty 02.05. 10:45
SAK
Uutinen Työelämä Vappu
Helsingin vappukulkue marssi keskiviikkona Hakaniemestä Rautatientorille. Kuva: Jussi Nukari / Lehtikuva

SAK:laisiin vappujuhliin osallistui yhteensä noin 57 000 ihmistä, mikä on lähes 10 000 osallistujaa enemmän kuin viime vuonna. Eniten osallistujia keräsivät Helsingin (15 000), Vaasan (7 000) ja Oulun (4 000) vappujuhlat.

SAK:n Jarkko Eloranta: Aika ja tilanne edellyttävät uudenlaista sopimisen mallia

Jyväskylässä vappupuheen pitänyt SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ehdottaa syksyn neuvottelukierrokselle liittovetoista mutta koordinoitua työmarkkinaratkaisua, joka sovitetaan yhteen hallituksen talous-, vero-, työelämä- ja sosiaaliturvapolitiikan kanssa.

– Aika ja tilanne edellyttävät uudenlaista sopimisen mallia ja vahvaa keskinäisen luottamuksen rakentamista. Viime sopimuskierros oli työnantajan tiukasti koordinoima palkkatupo, enkä usko palkansaajien enää alistuvan tähän.

Kulunut vaalikausi oli palkansaajille poikkeuksellisen raskas. Eloranta pitää kohtuullisena, että taloustilanteen parannuttua myös työntekijöiden työehdot kohenevat ja tilanne työmarkkinoilla normalisoidaan.

– Suomi tarvitsee tulevalla hallituskaudella paitsi sisällöltään myös toimintatavaltaan toisenlaista politiikan tekemisen tapaa, jossa työelämän lakeja ja sosiaaliturvaa uudistetaan aidossa kolmikannassa.

SAK:n Matti Huutola: Yleissitovuus ehkäisee työssäkäyvien köyhyyttä ja tukee tuottavuuden kasvua

Suomen yleissitova työehtojärjestelmä on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi ehkäistä työssäkäyvien köyhyyttä, SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Matti Huutola muistutti puheessaan Helsingin työväen vappujuhlassa.

– Suomessa palkkaköyhyys on EU:n alhaisimmalla tasolla. Ruotsissa palkkaköyhyys on kaksi kertaa yleisempää ja Saksassa peräti kolme kertaa yleisempää. Näissä maissa ei ole yleissitovuutta.

Huutola totesi yleissitovuuden tukevan myös talouden tuottavuuden kasvua estäessään epäterveen kilpailun työehdoilla.

– Tuottavuuden näkökulmasta on järkevämpää, etteivät yritykset kilpaile muita heikommilla työehdoilla, vaan paremmalla osaamisella, paremmalla johtamisella ja paremmalla henkilöstöpolitiikalla.

PAMin Ann Selin: Suomeen tarvitaan perustaitotakuuohjelma

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin nosti vappupuheessaan esiin kolme keskeistä asiaa, jotka ovat keskiössä hyvinvoinnin ja tasa-arvon rakentamisessa.

– Nämä ovat osaamisen ja perustaitojen takaaminen kaikille, alustataloudessa työskentelevien tuominen samalle viivalle muiden työntekijöiden kanssa sekä alipalkkauksen kriminalisointi.

Riihimäellä puhuneen Selinin mukaan jatkuvalla osaamisen kehittämisellä vähennetään työvoiman kohtaanto-ongelmia ja parannetaan yksittäisten työntekijöiden mahdollisuuksia työllistyä uudelleen työelämän vaatimusten muuttuessa. Jotta kaikkien suomalaisten perustaidot saadaan pidettyä kunnossa, tarvitaan Suomeen perustaitotakuuohjelma.

– Perustaitotakuuohjelmalla kohdennetaan julkisen sektorin kustantamana koulutusta henkilöille, joilla on todettu olennaisia puutteita perustaidoissa, kuten esimerkiksi luku-, kirjoitus- tai matemaattiset taidot.

JHL:n Päivi Niemi-Laine: Euroopan ei pidä lähteä kilpailemaan työehtojen polkemisella

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine muistutti puheessaan, että kunnolliset työolot kuuluvat kaikille kotimaasta riippumatta. Euroopan unioni on Suomelle tärkein areena, jossa päätetään työntekijöiden kansainvälisistä oikeuksista.

Lahden vappujuhlassa puhunut Niemi-Laine kannusti suomalaisia äänestämään eurovaaleissa, jotta EU muistaisi jatkossakin työelämän asiat.

– Eurooppa on hyvinvoiva ja tasa-arvoinen maanosa. Siitä voimme monen maan kohdalla kiittää työntekijöiden ja työnantajien järjestäytymiseen ja neuvotteluihin perustuvaa työmarkkinamallia. Menestyminen globaalissa taloudessa on vaikeaa, mutta Euroopan ei tule lähteä kilpailemaan työehtojen polkemisella.

AKT:n Marko Piirainen: Työelämän pelisäännöistä on pidettävä kiinni

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton AKT:n puheenjohtajan Marko Piiraisen mukaan eteen tulee jatkuvasti räikeitä tilanteita, joissa palkat ovat merkittävästi alle minimiehtojen. Työehtosopimusten yleissitovuuden perusteella kaikkien alan työantajien pitäisi kuitenkin noudattaa määräyksiä.

– Kyse on sekä osin tietämättömyydestä, mutta osin kyse on myös piittaamattomuudesta yhteisiä pelisääntöjä kohtaan. Siksi työsuojeluviranomaisten resursseihin on tehtävä merkittävä lisäys.

Kuhmossa ja Kajaanissa puhunut Marko Piirainen esitti, että Suomen lainsäädäntöön lisätään alipalkkauksen kriminalisointia koskeva lainsäännös.

– Eri aloilla tapahtuva työehtosopimusten minimipalkat alittava palkanmaksu ei hyödytä ketään. Yritysten näkökulmasta alipalkkaus johtaa vääristyneeseen kilpailuun ja yhteiskunnan kannalta tuloverokertymän pienentymiseen. Työntekijät, jotka eivät tule palkallaan toimeen, lisäävät myös kuntien ja valtion erilaisten avustusten ja toimeentulotukien käyttöastetta.

SEL:n Veli-Matti Kuntonen: Työaikaa on lyhennettävä

Suomen Elintarviketyöläisten Liitto SEL:n puheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen esittää työajan lyhentämistä työssä jaksamisen parantamiseksi ja työn jakamiseksi tasaisemmin yhteiskunnassa, jossa automatisaation ja digitalisaation lisääntyminen on vähentänyt työpaikkoja.

– Lyhyemmistä kokoaikatyön työajoista ansiotasoa alentamatta saattaisi löytyä ratkaisuja työelämän joustavuuden lisäämiseen työntekijöitä ja työnantajia hyödyttävällä tavalla. Niistä saattaisi löytyä myös ratkaisuja, jotka antaisivat mahdollisuuksia kouluttautumiseen työuran aikana nykyistä paremmin, mikä vähentäisi työttömyysriskiä.

Joensuussa työväen vappujuhlassa puhuneen Kuntosen mukaan on perusteltua vaatia nykyistä lyhyempää työaikaa työaikajärjestelmiin, joissa työaikaa sijoittuu työntekijän sosiaalisen elämän kannalta hankaliin ajankohtiin: iltaan, yöhön ja viikonloppuihin. Hän tyrmää työnantajapuolen vaatimukset sunnuntaityön 100 prosentilla korotetun palkan poistamisesta työaikalaista.

– Joskus on hyvä pysähtyä miettimään asioiden välisiä syy- ja seuraussuhteita. Mitä merkitsee vaikkapa se, että viikonlopputyön lisääntymisen seurauksena vanhemmat ovat yhä useammin eri päivinä töissä kuin heidän lapsensa ovat koulussa?

SAK:n Annika Rönni-Sällinen: Monet alustat toimivat työnantajan tavoin – siksi laissa on täsmennettävä työntekijän asemaa

SAK:n johtaja Annika Rönni-Sällinen totesi Oulussa pitämässään vappupuheessa, että digitaalisten alustat ovat muuttaneet työn tekemisen, johtamisen ja välittämisen tapaa.

– Alustoilla toimivat yritykset eivät ole tunnustaneet työnantaja-asemaansa työsopimuslain mukaisina työnantajina. Siitä seuraa, että alustojen kautta töitä tekevät työntekijät eivät käytännössä ole työsuhteessa alustatyönantajaan.

Työntekijöille ei tällaisissa töissä synny oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan eivätkä heihin päde työaika- eikä työsuojelulainsäädäntö. Monilla alustoilla työ kuitenkin tehdään alustatyönantajan johdon ja valvonnan alaisuudessa.

– Jotta väärinkäytöksistä ja työntekijää alistavista toimintamalleista päästään eroon, työlainsäädäntöä on muutettava. Lainsäädännössä on täsmennettävä henkilön olevan työntekijän asemassa, jos hänellä ei ole tosiasiassa yrittäjän vapautta, Rönni-Sällinen vaatii.

SAK:n Hannu Jouhki: Nollatuntilaisella tulee olla mahdollisuus vakiinnuttaa työaikansa

SAK:n johtaja Hannu Jouhki korosti Mikkelissä ja Savonlinnassa pitämässään vappupuheessaan, että hyvässä yhteiskunnassa ihmisen on tultava palkallaan toimeen. Siksi on valitettavaa, että edelleen liian moni ihminen joutuu vastoin tahtoaan työskentelemään nollatuntisopimuksella.

– SAK torjuu päättäväisesti ajatuksen, että Suomeen synnytettäisiin työssäkäyvien köyhien luokka. Jatkossa nollatuntilaisella tulee olla mahdollisuus vakiinnuttaa työaikansa ja myös saavuttaa vakituinen ja kokoaikainen työ. SAK esittää, että työaikaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin.

Jouhki toivoo, että työnsä aloittava eduskunta ja uusi hallitus ottavat suomalaisen työmarkkinamallin hyödyt täysimääräiseen käyttöön vakaan ja tuottavan talouskasvun turvaamiseksi.

– Kolmikantainen sopiminen ei tarkoita sitä, että hallitus ilmoittaa aluksi loppuratkaisun ja kehottaa osapuolia neuvottelemaan. Mutta sopiminen ei myöskään tarkoita yhden osapuolen loputonta veto-oikeutta. Yhteisiä ratkaisuja on etsittävä sitoutuneesti ja ymmärtäen, että viime kädessä hallituksella on valta säätää, niin kuin se parhaaksi katsoo.

Lista SAK:laisista vappujuhlista 2019

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.