Myytinmurtaja: Onko kolmikannan aika ohi? – SAK:n Annika Rönni-Sällinen vastaa kuuteen väitteeseen
Väite 1: Kolmikannan aika on lopullisesti ohi
Kolmikanta tarkoittaa sitä, että työlainsäädäntö ja monet muut lait valmistellaan yhdessä työmarkkinaosapuolten ja hallituksen kesken. Monet ovat halunneet ammattiliittojen vahvasta roolista eroon. Onko tässä onnistuttu ja kolmikanta jo nähty?
Ei suinkaan, tyrmää Annika Rönni-Sällinen.
– Ymmärrän, jos joku sanoo, että tupojen ja keskitettyjen ratkaisujen aika on ohi, mutta jo kansainväliset sopimukset edellyttävät, että tiettyjä asioita valmistellaan kolmikantaisesti, hän sanoo.
Rönni-Sällisen mielestä kolmikannasta puhutaan kuin se olisi suomalainen erityispiirre. Käytäntö perustuu kuitenkin ensimmäisen maailmansodan jälkeiseen Pariisin rauhansopimukseen, jolloin perustettiin myös Kansainvälinen työjärjestö ILO.
– Taustalla on kokemus siitä, että rauhan takaa parhaiten sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ja siksi työnantajien ja työntekijöiden edustajien täytyy olla mukana yhteiskunnan kehittämisessä. Tämä peruskysymys ei ole muuttunut miksikään.
Väite 2: Kolmikanta estää talouskasvun
Päinvastoin, sanoo Annika Rönni-Sällinen. Viimeksi kiky-sopimuksella saatiin osaltaan kohennettua Suomen kilpailukykyä.
– Esimerkiksi vientiteollisuuden kustannuksiin vaikuttavat muidenkin alojen palkat. Keskitetyt palkkaratkaisut ovat hirvittävän tehokas keino hillitä työvoimakustannusten kasvua, kun mahdollisuutta devalvoidakaan ei enää ole. Toisaalta kolmikanta on ollut toimiva keino jakaa kasvun tuloksia oikeudenmukaisesti kaikille palkansaajille ja pitää huolta ostovoimasta.
Väite 3: Kolmikanta on kidnapannut itselleen liian suuren vallan
– Absurdi väite, Rönni-Sällinen sanoo.
– Politiikasta vastaa viime kädessä eduskunta, joka päättää laeista ja valtion budjetista. Työmarkkinapäätöksissä on kuitenkin tärkeää, että niitä ovat tekemässä myös ne, jotka elävät päätösten kanssa, vaalikauden jälkeenkin.
Annika Rönni-Sällisen mukaan moni päättäjä on huomannut, että tarvitsee ay-liikettä avukseen päätöksenteossa.
– Meillä on kuitenkin syvällinen asiantuntemus työelämästä. On nähty sekin, mitä seuraa, kun tehdään päätöksiä, joiden vaikutuksia ei osata ennakoida.
Rönni-Sällisen mukaan kaikilla on oma taustaryhmänsä, ja se on osa päätöksentekoa.
– Ei meillä ole päättäjiä, jotka tuottavat ehdottoman oikeita ja kaikille hyviä objektiivisia ratkaisuja, vaan kaikilla on oma kokemusmaailmansa ja piirinsä, joita he kuuntelevat.
Väite 4: Ay-liikkeen veto-oikeus jähmettää päätöksenteon
– Väite on yleinen, mutta ei pidä paikkaansa ja on pelkkää retoriikkaa. Mitään veto-oikeutta ei ole. Väitteellä halutaan korostaa, että ay-liike on jarru ja estää kaiken uuden ihanan, sanoo Rönni-Sällinen.
Kolmikannan luonteeseen kuuluu hänen mukaansa pyrkimys yhteisymmärrykseen, mutta se ei ole kumileimasin.
– On oltava aito mahdollisuus etsiä ratkaisuja asioihin. Silloin myös sitoutuminen niihin on ihan eri tasoa, koska päätösten taustat ymmärretään.
Ennustettavuus on Rönni-Sällisen mukaan hyvä asia: suunta ei tee neljän vuoden välein täyskäännöstä.
– Jos on yhteinen näkemys suunnasta, kolmikanta ei ole jarru. Mutta jos näkemys puuttuu ja uudistus on vain synonyymi työehtojen heikennyksille, silloin ay-liikkeen tehtävä onkin vastustaa.
Väite 5: Kolmikanta ei edusta työttömiä, eläkeläisiä ja lapsia
– Liitot edustavat paria miljoonaa suomalaista palkansaajaa, ja liitoilla on jäsentensä demokraattisesti keskuudestaan valitsemat päättäjät, Rönni-Sällinen huomauttaa. Hänestä kolmikanta edustaa myös työttömiä, sillä moni työtön on ammattiliiton jäsen, ja kuka tahansa voi joutua työttömäksi.
– Työssä käyvien ja työttömien yhteinen asia on esimerkiksi ansiosidonnainen sosiaaliturva, jota työntekijät ovat rahoittamassa. Myös eläkkeet rahoitetaan palkansaajien ja työnantajien maksamilla eläkemaksuilla. Kaikki asiat eivät toki kolmikannalle kuulu.
Väite 6: Kolmikanta onnistuu vain, jos pääministeri on demari
Väite ei ole perusteltu, Annika Rönni-Sällinen sanoo.
– Ay-liike on vuosien varrella tullut toimeen monenlaisten hallitusten kanssa. Yhteistyö sujuu, kun kunnioitetaan toisen paikkaa ja osaamista yhteiskunnassa.
Veera Luoma-aho
