Marjaana Valkonen: Kolmikantayhteistyön jatkuminen on välttämätöntä EU:n kehitykselle
Eurooppa-päivä 9.5.2005
Reilu vuosi sitten toukokuun alussa Euroopan unioniin tuli mukaan kymmenen uutta jäsenmaata. Sen jälkeen EU:n kehittämisessä on tehty tärkeitä ratkaisuja. Esitys EU:n perustuslailliseksi sopimukseksi allekirjoitettiin viime vuoden lopulla ja nyt pallo on jäsenmailla, jotka voivat esityksen joko hyväksyä tai hylätä.
– Euroopan unionin suuret päämäärät – rauha, vakaus, hyvinvointi ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus – ovat edelleen kestäviä periaatteita ja vahva perusta yhteistyölle. Tälle yhteistyölle tarvitaan kuitenkin toimivat pelisäännöt, jotta turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voitaisiin edelleen pitää kiinni. Siksi Euroopan perustuslaillisen sopimuksen voimaan saattaminen on meille erittäin tärkeää. Sen avulla unioni säilyttää toimintakykynsä ja on entistäkin vahvempi, toteaa SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen.
Perustuslaillinen sopimus määrittää unionin yhteiset arvot ja tavoitteet, unionin ja kansallisvaltioiden työnjaon sekä eri EU-instituutioiden väliset suhteet. Uusi sopimus tunnustaa myös työmarkkinajärjestöjen aseman EU-tason neuvottelu- ja sopimusoikeuksineen.
– Uusien jäsenmaiden myötä Euroopan unionin taloudellinen ja sosiaalinen tilanne eri puolilla unionia on hyvin erilainen. Työmarkkinajärjestöillä on merkittävä rooli niin kansallisesti kuin Euroopan tasolla oikeudenmukaisuuden edistäjinä ja sosiaalisen kehityksen tasoittajina. Kolmikantayhteistyön jatkuminen on siksi välttämätöntä EU:n kehitykselle, Marjaana Valkonen sanoo.
Euroopan unioni on myös rauhanliike
Tänään 9. toukokuuta vietetään Eurooppa-päivää. Marjaana Valkosen mukaan nyt on hyvä hetki palauttaa mieliin se, mistä Euroopan unionissa perimmiltään on kysymys: useita vuosisatoja Euroopan maat taistelivat keskenään, mutta nyt maat ovat kytköksissä toisiinsa niin monin sitein, että ajatus sodasta on täysin mahdoton.
– Viime päivinä on eri puolilla maailmaa vietetty toisen maailmansodan päättymisen 60-vuotisjuhlaa. Edelleen keskuudessamme elää suuri määrä ihmisiä, jotka joutuivat kokemaan sodan kauheudet. Toisen maailmansodan tuhot olivat keskeinen syy siihen, että Euroopan yhdistämiseen tähtäävään hankkeeseen ryhdyttiin viime vuosisadan puolessavälissä, kertoo Valkonen.
Euroopan yhteisö sai alkunsa 9.5.1950, kun Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti, että Ranska ja Saksa yhdistäisivät hiili- ja teräsvaransa yhdessä muiden asiasta kiinnostuneiden Euroopan maiden kanssa. Sen seurauksena syntyi vuonna 1951 alun perin kuuden maan muodostama Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, josta koko Euroopan yhdistyminen sai alkunsa. Tämä taloudellinen yhteistyö ja sitä seurannut poliittinen yhteistyö sitoi Euroopan maat yhteen aivan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Euroopan yhteennivoutuminen sai uuden käänteen vuonna 1989, kun Berliinin muuri murtui.
– Sodan jälkeen Eurooppa oli jakautunut kahtia usean vuosikymmenen ajan. Nyt kun tämä jako on päättynyt ja unioni on sen seurauksena saanut uusia jäsenmaita, pitäisi mieluummin puhua Euroopan yhdistymisestä eikä sen laajenemisesta, Marjaana Valkonen huomauttaa.