Kuljetusala työllistää myös maaseudulla. SAK toivoo, että maaseutupolitiikassa otetaan huomioon muutkin kuin maataloudesta elantonsa saavat.
Maaseudun työpaikat turvattava
SAK pitää tärkeänä, että maaseudun työpaikat turvataan yhtä lailla kuin kaupunkienkin. Uusia työpaikkoja on mahdollista synnyttää muun muassa biotalouteen, matkailuun, hoiva-alalle ja kaivostoimintaan, todetaan SAK:n työ- ja elinkeinoministeriölle antamassa lausunnossa.
Alkutuotannon työpaikkojen vähentyessä palveluelinkeinoilla on kasvava merkitys myös maaseudun ihmisten työllistäjinä. Suomen ympäristökeskuksen mukaan maaseudulla asuu edelleen lähes 1,7 miljoonaa suomalaista.
SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Auli Korhonen toteaa, että toimivat tietoliikenneyhteydet koko maahan ovat edellytys yritystoiminnalle, asumiselle ja palvelujen järjestämiselle.
– Sama koskee tiestön ja rataverkon kunnossapitoa. Infrastruktuurin ja palvelujen on toimittava kokonaisuutena.
Lähimarkkinat toimiviksi viljelijöille
SAK perää toimenpiteitä, joilla luodaan todelliset lähimarkkinat kaupunkien läheisen maaseudun yrittäjille. Luomu- ja lähiruoan tuottajat kokevat, että heidän mahdollisuuttaan toimia säädellään suurtuottajien ja kaupan suurliikkeiden ehdoilla.
– Lähi- ja luomuruoan tuotannon – samoin kuin etätyön – lisääminen ovat ympäristötekoja, joiden tueksi tarvitaan muutoksia sekä säädöksiin että asenteisiin, Korhonen painottaa.
SAK:laisten liittojen jäsenistä arviolta 200 000–300 000 käy töissä ja asuu harvaan asutuissa kunnissa tai maaseudulla. Maaseudulla tehtävästä palkkatyöstä saa elantonsa joukko esimerkiksi matkailu- ja palvelualojen, puuteollisuuden, elintarvikealan ja kuntien työntekijöitä. Maaseudulla ahkeroi myös moni rakennustyöläinen sekä teollisuuden ja kuljetusalan työntekijä.
SAK antoi viime viikolla työ- ja elinkeinoministeriölle lausunnon maaseutupoliittisen kokonaisohjelman 2014–2020 luonnoksesta.