Maahanmuuttajien suomen opetus yhä vähäistä

– Minä opiskelin kotona omin päin suomea kirjoista, kertoo vironvenäläinen sähköasentaja Vitali Voltshok.

Liki kolme vuotta Suomessa Voltshok on työpaikan ainoa maahanmuuttaja.

– Kun tulin töihin, työkaverit ovat auttaneet. Nyt osaan vähän suomea, hän sanoo.

Brasilialainen Maria Silva on asunut Suomessa 23 vuotta, mutta suomen kirjoittaminen ei suju vieläkään. Silva yritti hakea Suomen kansalaisuutta, mutta kielikoe kaatui kirjoitusosioon.

– Olen käynyt työväenopiston kurssin ja olen oppinut kieltä työssä. Tulin au pairiksi, sitten olin siivoojana ja nyt opiskelen lähihoitajaksi oppisopimuksella.

Tarvitaan nopea väylä kielikoulutukseen

Iranilaisen huoltoasentaja Majid Allahyarin mukaan kielikoulutukseen joutuu odottamaan turhan kauan.

– Kun maahanmuuttajat tulevat Suomeen, he ovat intoa täynnä ja valmiit oppimaan uutta kieltä. Motiivi vähenee puolen vuoden odottelun aikana. Nuori syrjäytyy, ja hänelle ehditään tarjota harmaan talouden töitä.

Allahyarin mukaan maahanmuuttajat tarvitsivat apua esimerkiksi työhakemusten ja viranomaispaperien täyttämisessä.

Työnantajat painottavat professori Pentti Arajärven mukaan liiaksi maahanmuuttajan kielitaitoa.

– Kielitaito pitää suhteuttaa tehtävään. Tarvittava kielitaito on hankittavissa nopeastikin.

Arajärven mielestä viranomaisten tulisi saattaa maahanmuuttajat nopeasti kielikoulutukseen.

Projektipäällikkö Ulla Rönnberg Opetushallituksesta kertoi, että ensi keväänä internetissä avautuu sähköinen kielikoulu Versola.

– Selvitysten mukaan nykyinen opintomateriaali on vaikeaselkoista ja sisällöltään epätasaista. Odotamme paljon nettikielikoululta, sillä 80 prosenttia maahanmuuttajista käyttää tietokonetta päivittäin.

Tieto ammattipoluista on hajallaan

Opetusneuvos Sanna Penttinen Opetushallituksesta muistutti foorumin osallistujia, että opinnot kannattaa saattaa loppuun.

– Ammattitutkinto on osoitus siitä, että on riittävä ammattitaito kyseiseen työhön. Jos opinnot jäävät kesken, ei kannata aloittaa kaikkea uudelleen alusta. Pitää neuvotella, mitkä opintojen osat ovat siirrettävissä toiseen tutkintoon.

Penttisen mukaan maahanmuuttajat jättävät opinnot turhaan kesken heikon suomen takia. Opintojen suorittamiseen kannattaa mieluummin pyytää lisäaikaa.

Toimialajohtaja Keijo Honkonen Amiedusta kehottaa maahanmuuttajia vaatimaan tietoa eri koulutusvaihtoehdoista.

– Tietoa ei ole keskitetysti saatavilla. Ongelmana on, että jokainen koulutuksen järjestäjä kertoo vain omasta koulutustarjonnastaan.

Esimerkiksi TE-toimisto ei välttämättä valista oppilaitosten tarjonnasta ja päinvastoin.

Honkonen painottaa, että ammattitutkinto kannattaa hankkia.

– Yhdistelmiä on entistä enemmän. Osa koulutuksesta voidaan hoitaa kotoutumisjakson aikana, osa oppilaitoksessa ja loput oppisopimuksena.