Lähes sata tuhatta ranskalaista kömpii aamulla työpaikalleen vietettyään yön kadulla tai metrokäytävässä
Ranskassa on koettu karvaasti, miten työelämän heikennyksillä saadaan tilapäisesti kaunisteltua työllisyyslukuja. Samalla moni päähän potkittu työntekijä syrjäytyy pysyvästi yhteiskunnasta.
Ranskan kansallisen televisioyhtiön TF1:n hiljattain esitetty reportaasi esitteli 57-vuotiaan Patrickin, joka asuu parkkipaikalla seisovassa autossaan. Hän pukee autossa valkoisen kauluspaidan ja Pariisin kaupungin liikennelaitoksen linja-auton kuljettajan uniformun päälleen joka aamu töihin lähtiessään. Ravintolan vuoropäällikkö Hyacinthe puolestaan yöpyy makuupussissa kadulla tai metrokäytävässä ja hoitaa aamupesunsa salaa työpaikan vessassa.
Ammattiliittojen keskusjärjestö CGT:n pääsihteeri Sophie Binet tietää, että työpaikka ei enää suojaa ihmistä köyhyydeltä ja syrjäytymiseltä.
– Työ ja sen organisointi ovat demokratian ydinkysymyksiä. Hallituksen tavoitteena näyttää olevan täyttää työmarkkinat kurjistuneilla halpatyöntekijöillä, jotta työttömyyslukuja saadaan keinotekoisesti pienennettyä, Binet sanoo.
Hän viittaa täystyöllisyyteen tähtäävään hallitusohjelmaan, jonka tavoitteena on päästä nykyisestä 7,5 prosentin työttömyysasteesta seuraavan kolmen vuoden aikana viiteen prosenttiin. Tämä aiotaan toteuttaa työttömyysturvaa rukkaamalla ja sillä, että toimeentulotuen ehtoja tiukennetaan.
Sophie Binet:n mielestä uudistuksessa otetaan huomioon vain työnantajien tarpeet ja viitataan kintaalla työntekijöiden kokemukselle ja koulutukselle. Jo nykyisellään Ranskassa on 1,2 miljoonaa köyhää työssäkäyvää, joiden kuukausitulot jäävät alle 918 euron.
Keskusjärjestö CGT on jo vuosia taistellut palkkaköyhyyttä vastaan. Työelämän heikennykset yhdessä suurkaupunkien jatkuvasti pahenevan asuntopulan kanssa ovat kuitenkin synnyttäneet uuden asunnottomien työssäkäyvien ihmisryhmän. Peräti neljänneksellä Ranskan kodittomista on työpaikka, joka ei kuitenkaan auta heitä pois kadulta ja köyhyydestä.
Työhön patistaminen työoloista, työn raskaudesta ja riskeistä välittämättä on Binet:n mukaan vain keino taata yrityksille edullista ja nöyrää työvoimaa.
– Julkinen valta reagoi köyhyyden lisääntymiseen kiristämällä työttömyysturvan ehtoja. Hallituksen ei pitäisi taistella köyhiä vaan köyhyyttä vastaan.
Sophie Binet muistuttaa, että samalla kun työtä tekevien köyhyys lisääntyy vuosi vuodelta, 40 Ranskan suurinta pörssiyhtiötä jakoi vuonna 2023 osakkeenomistajilleen yli 97 miljardin euron ennätysosingot.
Naiset jämähtäneet osa-aikatyöhön
Riippumattoman tutkimuslaitoksen Observatoire des inégalités:n mukaan työttömyys pysyi Ranskassa noin 20 vuotta kutakuinkin samoissa lukemissa. Kun se viitisen vuotta sitten kääntyi nousuun, tilanteeseen reagoitiin lisäämällä työelämän joustoja. Työolojen ja työsuhdeturvan heikentäminen kaunisti hetkellisesti tilastoja, mutta johti palkkatyön prekarisoitumiseen.
Prekarisoitumisella tarkoitetaan työsuhteiden muuttumista epävarmoiksi ja taloudellisen epävarmuuden lisääntymistä.
Työttömyyskassa Unedic:n pääjohtaja Patricia Ferrand on huomannut työelämän heikennysten iskevän erityisesti naisiin.
– 1970-luvulla moni nainen valitsi Ranskassa osa-aikatyön, koska kyseessä oli perheen lisätienesti ja katsottiin, että äidin piti hoitaa lapsia. Tänä päivänä naiset tekevät edelleen osa-aikatyötä, mutta pakon edessä, koska monelle muuta ei ole tarjolla, Ferrand sanoo.
Ranskassa osa-aikatyötä tekevien määrä on EU:n keskitasoa, mutta osa-aikaisista työpaikoista valtaosa on naisten hallussa. Koska kyseessä ovat useimmiten matalapalkka-alat, lisää tämä sukupuolten epätasa-arvoa.
Virpi Latva