Kulttuurialojen ammattijärjestöt: Koronapandemian riepottelema ala tarvitsee tukea ja rakenteellisia muutoksia

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on joutunut koronapandemian aikana valtion pitkäaikaisten rajoitustoimien kohteeksi.
16.04. 08:14
SAK
Sorin sirkus esiintymässä Tampereella. Kuva: Patrik Lindström

Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on joutunut koronapandemian aikana valtion pitkäaikaisten rajoitustoimien kohteeksi, ja alan toiminta on ollut laajasti keskeytettynä yli vuoden ajan. Ala on kokoluokaltaan yhtä merkittävä kuin matkailu- tai ravintola-ala ja se tuottaa taloudellista kasvua, sivistystä ja hyvinvointia suomalaiselle yhteiskunnalle. Kriisi on tuonut räikeällä tavalla esiin eriarvoisuuden paitsi eri alojen myös eri työnteon muotojen välillä. 

Alan ammattijärjestöt, Taide- ja kulttuurialoja edustavat ammattijärjestöt Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto, Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU, Muusikkojen liitto, Näyttelijäliitto ja Suomen Journalistiliitto vaativat alalle pikaista tukea. Järjestöjen mukaan mitkään tiedossa olevista elvytystoimista eivät valu freelancereille ja muille itsensätyöllistäjille, joita iso osa alan ammattilaisista on. Freelancereille on tänä keväänä osoitettu pieni apurahamuotoinen erityistuki, joka on kuitenkin jäämässä aivan liian pieneksi suhteutettuna todellisiin menetyksiin.

Turvaverkot kuntoon: Työsuhteen suojaa on laajennettava työlainsäädäntöä uudistamalla

Kriisin tuomat rakenteelliset epäkohdat kaipaavat pikaisia ratkaisuja nyt. Korona-aika on tuonut räikeästi esiin freelancereiden, monityöläisten, keikkatyöläisten ja muiden itsensätyöllistäjien heikon työmarkkina-aseman. Taustalla on laajempi työelämän kehitys, jossa työsuhteen asema on heikentynyt ilman, että yrittäjäasemaan siirtyneiden turvaa olisi samalla vastaavasti kehitetty.

Kauniista puheista ja lupauksista huolimatta suomalainen työttömyys- ja sosiaaliturva ei ole kriisivuoden aikana taipunut tukemaan näitä taide- ja kulttuurialalla yleisiä työntekemisen tapoja. Palauttamalla itsensätyöllistäjät työoikeuden piiriin vältytään tulevaisuudessa nyt nähtäviltä yksilöllisiltä tragedioilta ja turvataan myös yhteiskunnan rahoituspohja.

Lainsäädännön muutos takaisi ryhmälle, jota nyt yhdistävät lähinnä pirstaleiset tulot, puutteellinen sosiaaliturva sekä heikko neuvotteluasema, työsuhteen kaltaisen suojan sekä työttömyys- ja sosiaaliturvan. Raja työsuhteisen työnteon ja yrittäjyyden välillä on tehtävä selväksi. Sukkulointi näiden kahden työntekemisen välillä tuottaa tekijöiden sosiaaliturvaan kammottavia tuloksia.

Arpajaislain muutokset aiheuttamat menetykset on korvattava valtion budjettivaroista

Arpajaislain uudistus nostaa ratkaistavaksi taloudellisesti vaikean yhtälön: Veikkauksen rahapelituotoilla on tähän saakka tuettu laajasti yleishyödyllistä taiteen, kulttuurin, tieteen, urheilun, liikuntakasvatuksen ja nuorisotyön, terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Taiteen ja kulttuurin osuus on ollut rahanjaossa suurin eli yli viidesosa koko pelituotoista.

Järjestöt muistuttavat, että rahapelituotoilla rahoitettavat yhdistykset ja kulttuurilaitokset ovat taide- ja kulttuurialan merkittäviä työllistäjiä. Rahoituksen laskulla olisi suoria vaikutuksia alan työllisyyteen. Valtion on kannettava pelihaittojen vähentämiseen tähtäävien toimien yhteydessä vastuunsa sille kuuluvien tehtävien ja toimintojen rahoituksesta.

Yleishyödyllinen kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö tulee tulevaisuudessa rahoittaa kokonaan valtion budjetista. Kyse on arvoista ja arvostuksesta. Jos pelitulojen menetyksiä ei nyt korvata budjettirahoituksella, uudistuksen yhteiskunnalliset hyödyt jäävät negatiivisiksi. Koronasta jo valtavasti kärsinyt taide- ja kulttuuriala ei kestä enää lisäleikkauksia.

 

Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU
Muusikkojen liitto
Näyttelijäliitto
Suomen Journalistiliitto

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.