Koulutussopimuksen käyttöä työpaikoilla rajattava
Ammatillisen koulutuksen uudistus siirtää opintoja ja niiden arviointia yhä enemmän työpaikoille. Nykyinen tutkintoon kuuluva työssäoppiminen korvataan koulutussopimuksella. Perinteisestä oppisopimuskoulutuksesta se eroaa muun muassa niin, että oppilas ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa.
Työpaikkaopiskelua koskevat säädökset vaativat vielä Koskisen mukaan täsmentämistä ja oppisopimuksen ja koulutussopimuksen välisen rajauksen määrittämistä.
– Koulutussopimuksen käytölle työpaikoilla tarvitaan enimmäisraja. SAK on esittänyt lausunnossaan, että yli puoli vuotta kestävä työssäoppimisjakso tehdään oppisopimuksena.
SAK kysyi tammikuussa yli 900 luottamushenkilöltä heidän kokemuksiaan harjoittelusta ja työssäoppimisesta työpaikoilla. Vastanneista lähes kolmannes sanoi, että työssäoppijoita käytetään ainakin joskus korvaamaan vakituista työvoimaa.
Harjoitteluun ja työssäoppimiseen liittyvistä ongelmista luottamushenkilöt pitävät suurimpana sitä, että vastuu työssäoppijan tai harjoittelijan ohjaamisesta on epäselvä ja heidät lasketaan työvuorosuunnittelussa mukaan henkilöstövahvuuteen.
– Tulos kertoo siitä, että tilanne on jo nyt sekava ja pahenee, jos oppimista siirretään työpaikoille ilman että pelisäännöt ovat kunnossa, Mikko Koskinen sanoo.
Lähes puolet luottamushenkilöistä kokee, että työnohjaajat saavat vain niukasti tai eivät lainkaan ohjausta tai opastusta tehtäväänsä. Lisäksi vain 23 prosentilla työpaikoista työnohjaajat saavat korvauksen ohjaukseen käyttämästään ajasta.
Ammatillisen koulutuksen uudistavan lain käsittely alkaa eduskunnassa lähiviikkoina. Lain on tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alussa.
SAK:n luottamushenkilöpaneeli:Harjoittelu ja työssäoppiminen SAK:laisilla työpaikoilla.
